Lopultakin tuli kierreltyä asuntomessuilla. Yritimme siskon kaa odottaa helteiden laantumista, turhaan. Niinpä sitten kävimme paistumassa kolmen tunnin ajan. Kaikkia kohteita ei ollut aikomuskaan katsastaa; jaksoimme ehkä 10 - 15 kohdetta enemmän tai vähemmän tarkasti.

Upein elementti alueella on maasto ja varsinkin järvi. Parhaimmillaan taloista on uskomattoman upeat näkymät suurelle järvenselälle. Vesihän siitä mainio elementti, että se muuttuu koko ajan säiden, vuorokauden- ja vuodenajan mukaan. Kyllä käyp katteeks! Maasto on toisaalta rakentamisen kannalta haasteellista. Suurin osa taloista on kaksikerroksisia tai useampitasoisiakin, joten ne ovat myös sisältä aika sokkeloisia, niissä on kapeita portaikkoja ja pihaan usein näkyy naapurin parvekkeelta. Mikähän idea on esim. tällaiseen tilaan sijoitetussa kylpytynnörissä?

Mitä hyvää taloissa on? Ottaisin itselleni taloista tilavat kodinhoitohuoneet ja pesutilat, oman kuntosalin ja terassit kesäkeittiöineen. Sitä taloa jossa on koirien pesua varten kuraeteinen, emme nähneet, mutta sellainen olisi nasta usean koiran huushollissa.

Mitä huonoa? En pidä keittiön ja olohuoneen avoimesta yhteydestä varsinkaan sellaisena toteutuksena, ettei välissä ole minkäänlaista rakenteellista näkösuojaa. (Omassa ihannetalossani olisi kunnon  keittiön ja olohuoneen välissä ruokailuhuone, joka avautusi liuku- tai pariovilla sekä keittiöön että olohuoneeseen.) Keittiökaapeissa on myös pitkään ollut muotia mataluus. Tätäkään en ymmärrä. Niiden yläpuolelle jää paljon hukkatilaa, jossa aivan hyvin voisi olla kaappeja. Ilman keittöjakkaraahan ylimpiin kaappeihin ei yletä, mutta ei ole tarviskaan. Jäin ihmettelemään, miten perheen astiat voivat sopia kaappeihin, vaikka jossain olisi erillinen astiakaappi/senkki "paremmille" astioille.

Inhoan myös puisen tason päälle laitettuja pesualtaita (lavuaareja). Miten järkeä? Koko ajan pitää varoa veden roiskumista ja/tai kuivata altaan ympäristöä pesun jälkeen. Suihkukaappeja tai -seiniä ei näkemissäni taloissa ollut. Niillä on omat huonot puolensa mutta on silläkin, että vesi roiskuu koko pesuhuoneeseen. Kaksi suihkua pesuhuoneessa ei ole perheessä liikaa, kuten eivät myöskään useammat vessat.

Parvekkeita ja terasseja näissä taloissa totisesti riitti, ja jokunen onnistunut toteutuskin mahtui joukkoon. Muutamissa homma oli mennyt överiksi aivan kuin perheellä ei olisi muuta tekemistä kuin huhkia ruoanlaitossa ja syömässä jollain lukuisista paikoistaan. Jos sekä ala- että yläkerrassa on terassiparveke tai terassi, olettaisi että jompikumpi on - Suomen ilmasto huomioon ottaen - lasitettu. Paitsi että ei välttämättä ollut. Jokin useista terasseista voisi myös olla viherhuone. Kasvillisuus voisi rajoittaa näkyvyyttä terassilta naapurin pihalle, mutta väliin olikin laitettu matala kiviaita. Se on sinänsä kaunis elementti, mutta ei anna  näkösuojaa ja on työläs purkaa pois. Kallioisessa maastossa olisi varmaan ollut vaikea rakentaa pensasaidoille tai -aidanteille sopivaa kasvualustaa, mutta ne nyt kumminkin estäisivät suoran näkyvyyden pihalta toiselle. Näkyvyys toisesta kerroksesta tietenkin silti säilyisi.

Kapeista portaista tulikin jo mainittua. Sanonpa myös, ettei lasiseinä portaiden kaiteena ei ole ainakaan lapsiperheen ihanneratkaisu. Sehän tulee aina olemaan täynnä sormenjälkiä. Kenen hermo kestää? Useissa taloissa oli järkyttävän korkeita ikkunoita, joiden peseminen täytyy varmaan jättää ammattilaisten huoleksi eikä se ole helppoa heillekään. Vaikea on myös ymmärtää, miksi tällainen näköalaikkuna on kadulle päin, jolloin ikkunan edessä on kai pidettävä verhoja, ellei halua asua akvaariossa. Muutaman talon sijoittelu tontille meni myös yli ymmärryksen!

Perheellä pitäisi myös olla kunnon eteinen. Ehkä sellaisia "rompe-eteisiä" olikin jossain piilossa autotallien tai varastojen yhteydessä? Jos ainoa eteinen sen sijaan oli keittiön ja olohuoneen edessä, niin ei hyvä. Eräässäkin talossa astuttiin kadulta miltei suoraan keittöön!

Talojen sisustusratkaisut olivat yllättävän tylsiä ja toistensa kaltaisia, mikä sai asunnot vaikuttamaan huonekaluliikkeiltä. Ne muuttuvat varmaan kodikkaammiksi, kun asukkaat tuovat niihin omat tavaransa. Uusilla huonekaluilla sisustetussa asunnossa ei ole kerroksellisuutta. Esim. itselläni on kolmelle eri sukupolvelle hankittuja huonekaluja. Tästäkään eivät kaikki tykkää, mutta minä pidän ratkaisusta. Kirjallisuusihmisenä silmääni pisti myös, ettei ainoassakaan asunnossa ollut (vai enkö huomannut?) kirjahyllyjä, ei professorilla, ei kaupunginjohtajalla sen enempää kuin muillakaan. Ehkä niitä ilmestyy, kun asukkaat tuovat omat tavaransa?

Kokonaisuutena ottaen asuntomessualue on ilman muuta tutustumisen arvoinen, niin että kipinkapin katsomaan, jos et ole vielä käynyt!