Ilkka Remeksen Pääkallokehrääjä oli aikoinaan aluevaltaus Suomen kirjallisuudessa. Ei perinteinen dekkari, ei poliisiromaani vaan - niin mikä? Trillereiksi kai Remeksen teoksia on ryhdytty luokittelemaan. Joka tapauksessa lajityyppi ja teokset ovat uponneet kansaan kuin häkä. Itsekin luin kiinnostuneena useita Remeksen kirjoja, kunnes kyllästyin.

Muutaman vuoden Remes-tauon jälkeen tartuin kuitenkin Shokkiaaltoon. Se on tyypillistä Remestä. Konnat ovat venäläisiä tai DDR-taustaisia. Henkilöt toteuttavat tarinaa; heidän persoonallisuutensa jää ohueksi. Juonessa riittää käänteitä. No joo - ammattitaitoinen kirja lajissaan, mutta taidan jättää Remeksen taas muutamaksi vuodeksi syrjään. Me keski-ikäiset harput emme toki ole Remeksen kohderyhmä. Hänen vakiolukijansa ovat varmaan tästäkin teoksesta innoissaan.