Taas on laitettu uudet siemenet itämään, tällä kertaa jaloakileijat. Akileijahan on perinteinen suomalaisten puutarhojen kasvi. Muutama yritelmä on ollut aikaisemminkin perinnemökillä, mutta siellä on niin karut olot, etteivät akileijat ole kummemmin menestyneet. Hengissä ne kyllä ovat kituuttaneet. Tällä kertaa yritän siis kasvattaa puutahamökille istutettavat taimet itse, ihan mielenkiinnosta. Näyttäisi olevan vähän monimutkaisempi projekti. Itäminen kestää peräti 3 - 5 viikkoa, ja kylvös pitää laittaa yöksi kylmään ja päiväksi lämpimään. Ei kovin vaiketa, kunhan yöpakkasista päästään eroon. Kovin luottavainen en ole onnistumisen suhteen, mutta katotaan. Jos ei onnistu, niin sitten ostan taimia kunnon taimikaupasta, siis sellaisesta jossa myyjällä on asiantuntemusta esimerkiksi sen suhteen, miten talvenkestävä lajike on. Tämähän on asia, jonka suhteen saa olla tarkkana, jos ostaa kasveja jostain marketin kesäpihalta. 1 - 2 vyöhykkeellä pärjääviä hollantilaisia taimia voi olla myynnissä, vaikka täällä tarvitaan 3 - 4 vyöhykkeen kestävyyttä tms.

Muutama viikko sitten kylvämäni ahkeranliisan siemenet ovat itäneet huonosti ja taimet ovat surkeita tirriäisiä. Mikähän niitäkin vaivaa?