Olipa lehtitietojen mukaan omituinen tapaus: kolme bullterrieriä oli jätetty irtaalleen siksi aikaa, kun omistaja oli kaupassa. Yksi niistä tappoi yorkshirenterrierin. Tapaus on synnyttänyt tyypillisen keskustelun, johon en jaksa enää puuttua. Olen tainnut sanoa sanottavani useampaankin kertaan.

Tällä kerralla ihmettelen lähinnä joidenkin isojen koirien omistajien asenteita. Heistä tuntuu olevan huvittavaa, ellei suorastaan hauskaa, kun oma koira hätyyttää pienempää ja pienempi koira pelkää. Tuore kokemus tästä: Olen tulossa Tuiskun kanssa kotiin, kun naapuritalon metsästyslapukka on irti ja juoksee Tuiskua kohti. Periaateessa en pidä siitä, että koirat tervehtivät "epätasa-arvoisesti", toinen irti ja toinen taluttimessa, mutta enpä toki ottanut asiasta pulttia. Ajattelin, että tervehtikööt koirat toisiaan, ja sitten jatkamme matkaa. Homma ei mennyt ihan niin. Lapukka yrittikin purra Tuiskua, joka tietenkin pyrki väistelemään ja minä yritin päästä lapukan ja Tuiskun väliin. Lapukan omistaja seurasi tilannetta hymyssä suin, mutta kutsui kuitenkin koiransa pois ja komensi istumaan.

Yritin  jatkaa matkaa, mutta sama toistui; lapukka karkasi omistajansa viereltä ja yritti taas hyökätä. Päätin jo vastoin tapojani nostaa Tuiskun syliin,  kun omistaja sentään kutsui koiransa ja otti tällä kertaa pannasta kiinni. Siinä hän sitten seurasi virnistellen, kun menimme ohi.

Pieni episodi, mutta kuvaava.

P.S. 9.9. Jossain sanottiin, että irti olleet koirat olisivatkin olleet pittejä?