Kesä on sen verran pitkällä, että hitaimmatkin ruusut ovat heränneet eloon. Ja kappas - ainoakaan ei itse asiassa paleltunut hengiltä talvella, päinvaistoin kuin varhaiskeväällä näytti. Eri asia sitten, millaisessa kunnossa ruusut aloittivat uuden kasvukauden. Muutamat ovat aika kurjia eikä niiltä kannata odottaa ihmeitä tänä kesänä, jos milloinkaan. Itse asiassa kuorta järsineet myyrät aiheuttivat ikävimmät tuhot. Paikkailin ruusupenkkiä uusilla taimilla, mutta jätin entisetkin paikoilleen juuri nähdäkseni, toipuvatko ne vaurioista. Kylmä alkukesä on hidastanut ruusujen kasvua, joten kukkiminenkin alkaa jos alkaa myöhässä. Harmi. Viime syksynäkin muutamat kukkivat vielä täyttä päätä pakasten tullessa. Olisi kai parempi, että ne olisivat tuleentuneet eli asettuneet jo talvilepoon. Mutta tässäkin hommassa oppii koko ajan uutta. Se on hauskaa. Sitten kun kuvittelee olevansa täysinoppinut ruusunkasvattaja, on aika keksiä jotain muuta puuhastelemista.