Syötävän suloisia pentuja on taas bongattu. Voi että! Paras tyyppi on naapuritalon jackrusseli. Aivan hurmaava nassikka, iloinen ja reipas. Oman talon nuorella miehellä on staffilapsi. Lähemmin en ole vielä päässyt tutustumaan, mutta ääntä tuntuu joskus iltapissillä lähtevän. Olen yrittänyt ikkunasta kurkistella, mitä haukkumisen aihetta pikkuinen keksi, mutta enpä ole saanut selville. Ehkä se on pihajänis. Alarinteessä on jo vähän varttuneempi havannabeibi. Luultavasti olen sen jo aikaisemmin nähnytkin mutta en ole rekisteröinyt sitä nimenomaan havannaksi. Nyt huomasin ja kysyin, mistä se on kotoisin. Pohjanmaalta! Aha, ajattelin, tässä on taas omistaja, joka ei muista sen enempää kennelin, kasvattajan, koiran kuin paikkakunnankaan nimeä. Vielä mitä; olin väärässä. No Imperfectionista kuului tämä pupsi olevan peräisin. Mökkinaapurilla puolestaan on cottonin pentu, leikkikoiran näköinen söpis. Havanna oli heille toinen vaihtoehto, mutta narttupentu oli kuulemma niin tiukassa, että päätyivät cottoniin. Sielua vähän kaihertaa katsella näitä pentusia, mutta aika aikaa kutakin. Olen iloinen omistajien puolesta.