Tiesin Hertta Kuusisesta jotain, ennen kuin tartuin hänestä kertovaan romaaniin. Tiesin, että hän oli Otto Wille Kuusisen tytär, kommunisti, kansanedustaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja sodanjälkeisessä Suomessa.  Tiesin että hän oli jossain vaiheessa ollut vankilassa. Yksityiselämästä en tiennyt juuri mitään, paitsi että miehiä ilmeisesti riitti, joukossa jopa Olavi Paavolainen. Heidin Könkään (Köngäksen?) romaani Hertta pureutuu Hertta Kuusisen henkilöön, toki historialliseen raamiinsa istutettuna. Kuusinen vapautuu vankilasta keväällä 1939, mutta syksyllä syttyykin jo talvisota, jolloin Kuusinen ja hänen miesystävänsä, sittemmin puolisonsa Yrjö Leino joutuvat piileskelemään maan alla. Jatkosodan aikaan Kuusinen on ns. turvasäilössä. Sodan päätyttyä poliittinen tilanne on mullistunut: kommunimista on tullut salonkikelpoista, millä on tietenkin mullistava vaikutus myös Kuusisen ja Leinon yhteiskunnalliseen asemaan. Hertta voi uusin innoin jatkaa poliittista agendaansa.

Yksityishenkilö Hertta maksaa tästä kovaa hintaa. Poika Juri jää Neuvostoliittoon, kun Hertta komennetaan Suomeen. Ei auta mahtava isoisäkään, kun pojanpoika joutuu työleirille ja kuolee siellä. Tieto siitä saavuttaa Hertan vuosien kuluttua, eikä kalvava syyllisyys lapsen hylkäämisestä jätä häntä rauhaan. Avioliitotkin hajoavat. Aatteen palo ja itsensä uhraaminen eivät enää auta, eivätkä koetut kärsimykset ja syntyperä sementoi asemaa vallan kammareissa. 

Hertta valottaa myös Yrjö Leinon persoonaa. Ainakin tämän romaanin mukaan Leino oli petturi kommunistien joukossa: häneltä kiristettiin tietoja puolueen kannattajien toiminnasta. Sisäministeriksi asti kohonnut Leino pelkäsi paljastuvansa, jopa tulevansa tapetuksi, jos hänen kaksoisroolinsa paljastuisi. Se ei kirjan kuvaamina  vuosina ilmeisesti ollut myöskään Hertta Kuusisen tiedossa. Paineen alla puolisot etääntyvät toisistaan ja Leinon alamäki alkaa.

Hertta on yllättävän mielenkiintoinen romaani; jostain syystä en etukäteen olettanut että se olisi. Köngäs on uinut Hertan nahkoihin taitavasti. Hertta Kuusisesta  kehkeytyy monitahoinen ja uskottava kuva. (Uskottavuudella tarkoitan fiktiivistä uskottavuutta.)

P.S. 6.1.2016 Historiantutkijat ovat näköjään eri mieltä Yrjö Leinon roolista. Jotkut kiistävät jyrkästi Leinon toimineen kaksoisagenttina - vai mikä se oikea nimyuts onkaan. Toisten mielestä pitäisi päästä tutkimaan jotain Neuvostoliiton aikaisia arkistoja asian selvittämiseksi. Köngäs on julkisesti puolustanut omaa näkemystään.