Ennen joulua julkistettiin vihdoin vuosikausia vatvottu ehdotus uudeksi eläinsuojelulaiksi. Pikaisesti silmäiltynä muutokset ovat vähäisiä, ellen sanoisi kosmeettisia. Kauniita periaatteita kyllä listataan, esimerkkinä eläinten oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Realistisesti kuitenkin  todetaan, ettei sen salliminen kaikilta osin ole aina mahdollista. Vaikkapa eläinten lisääntymistä on pakko rajoittaa. Tämä selvä. Murheellista sen sijaan on, etteivät tuotantoeläinten oikeudet lajityypilliseen käyttätymiseen juuri kohene. Edes liikkumista ei tarvitse mahdollistaa, vaan parsinavetat olisivat jatkossakin sallittuja. Luin jostain, että Norjassa ne kielletään 30 vuoden siirtymäajalla. Miksi niiden kieltäminen on Norjassa mahdollista mutta Suomessa ei?

Ehdotusta uudeksi eläinsuojelulaiksi saa käydä kommentoimassa (mmm.fi). Tuskin se mitään auttaa, mutta tämä mahdollisuus on toki käytettävä hyväksi. Ostopäätöksillä vaikuttaminen jäänee kuitenkin ainoaksi vaihtoehdoksi vaikuttaa eläinten oloihin. Pisara meressä? Niinpä, mutta pisaroistahan merikin koostuu. Vegaaniksi en halua ryhtyä. Syön nautaa ja sikaa varsin vähän, broileria enemmän, täysin tietoisena siitä, ettei broilerin lyhyt elämä ole järin lajityypillinen. Näistä voisin luopua, mutta maitotuotteista en. Maitoa en kylläkään juo, mutta piimä, jogurtti, rahka ja viili ovat lemppareitani, juustoista puhumattakaan. Pitänee tutkia, mitä näistä on saatavilla luomuna.

Kananmunapakkauksissa on jo pitkään ollut merkintä tuotantotavasta. Ehkä saman systeemin voisi laajentaa esimerkiksi maitotuotteisiin: vapaan lehmän maitoa; laiduntavan lehmän maitoa; pihattolehmän maitoa; valmistettu vapaan lehmän maidosta jne. Hinta voisi olla bulkkituotteita kalliimpi. Olisiko tämä luomua "kevyempi" ratkaisu? (Tiedän, että pihattonavetoissakin on ongelmansa.) 

Mutta käyttäkääpä oikeutta kommentoida lakia!