Muistan lapsuudestani otsikon sanonnan. Laitoin sen tähän aasinsillaksi, kun en muutakaan helteen pehmittämin aivoin keksinyt. Me ihmiset alamme olla aika naatteja. Kesämökillä vielä pärjäillään, koska lämpöpumppu  viilentää sisätilat. Kaupungissa sen sijaan on tuskaisaa. Mikään ei auta, ei läpiveto, ei kaihtimien sulkeminen, ei tuulettimen pyörittäminen. Hetken helpotuksen saa viileästä suihkusta. Mutta minkäs teet, välillä on käytävä hoitelemassa asioita. Ja sitten äkkiä takaisin "maalle".

Mutta kukas se pärjääkään tappajahelteessä paremmin kuin me karvattomat ihmiset? No tietenkin kuubalainen tukkakoira, havaneesi Rosita. Se makailee pihalla kaikessa rauhassa, useimmiten toki varjossa mutta myös paahteessa. Mitään sen kummempaa kiirettä Rositalla ei ole päästä sisälle, mutta tuleehan se,   kun käsketään. Yleensä päätänkin Rositan puolesta, milloin ulkona paistuminen riittää. Kaupungissa sillä on makuualustan alla "cooleri". Eri asia sitten on, koisiiko Rosita omalla patjallaan vai ei.