Pelon kasvojen päähenkilöitä ovat kirjailija Edgar Allan Poe (1809 - 1849) ja kriitikko Wilmont Griswold, joiden välillä vallitsee jonkinlainen viha - rakkaussuhde. He tarvitsevat ja nokittelevat toisiaan. Teoksessa kulkee myös rikosjuoni. Poen kasvattikodissa elänyt lapsuudenystävä ottaa aikuisena mallia Poen teoksista toteuttamalla niissä kuvattuja hirmutekoja käytännössä.

Niin - mitähän mieltä olisin tästä teoksesta? Onhan se taitava. Kirjailija on eläytynyt uskottavasti Poen hermoherkkään henkilöön, ja teos on periaatteessa mielenkiintoinen. Jotenkin ei vain kolahtanut. Tulin taas kerran ajatelleeksi, että luen mieluummin "oikeita" elämäkertoja ja omaelämäkerrallisia romaaneja kuin näitä elämäkerrallisia fiktioita. Onneksi kirjoista ei ole pakko pitää. Sitä paitsi niitä voi hyvin lukea myös muusta syystä kuin pitämisen vuoksi.