Tuisku-rouvan (10 v.) ristisideleikkauksesta on tänään kulunut tasan 8 viikkoa. Toipuminen on sujunyt hyvin. Lämpimät kiitokset eläinlääkäri Pekka Haloselle, joka leikkasi Tuiskun perjantai-iltapäivän viimeisenä potilaana ennen kesälomalle lähtöään!

Parin viikon ajan Tuisku on jo saanut liikkua puutarhamökin tasaisella nurmikolla ilman talutinta. Perinnemökin epätasaisessa maastossa se saa kuitenkin tyytyä liikkumaan vain taluttimessa varmaan koko tämän syksyn. Märät lehdet ja puunjuuret, sateen liestyttämä savi ja myöhemmin pakkasten aiheuttama liukkaus saavat aikaan riskejä, joita en halua ottaa. Puutarhamökin piha on kooltaan vain n. 350 neliötä, mutta vapaaseen liikkumiseen  sekin on tyhjää parempi. Mielestäni jokaisen koiran on saatava liikkua myös vapaana, ellei muualla niin edes omalla pihalla tai koirapuistossa. Jos kumpaankaan ei ole mahdollisuutta, koiraa ei mielestäni pitäsi ottaa ollenkaan. Spanieleiden, noutajien ja settereiden kaltaisten koirien oikea elementti puolestaan on maasto, käytettiinpä niitä metsästykseen tai ei. Jos sopivaa maastoa ei ole mailla halmeilla, en näitäkään koiria sellaisiin oloihin ottaisi enkä myisi.

Taisin eksyä asiasta. Siis aivan normaalia Tuiskun liikkuminen ei koko ajan ole, enkä kyllä olettanutkaan sen olevan. Kyllä siitä näkee, että jotain häikkää on ollut, mutta välillä se jo menee pätkän täysin sujuvasti. Takajalkojen kynnet ovat myös kuluneet tasaisesti, mikä mielestäni kertoo siitä, että Tuisku käyttää leikattua jalkaansa kutakuinkin samalla tavalla kuin leikkaamatonta. Tärkeää tietysti on myös, ettei minkäänlaisia kipuja näyttäisi olevan. Koiran kipujen havaitseminen ei sinänsä ole aina ihan helppoa.  Tuiskun luulen kuitenkin  tuntevani niin hyvin, että uskallan sanoa jalan olevan kivuton. Niinpä Tuisku-muori porhaltaa entistä ehompana kohti uusia seikkailuja.