Istuin puutarhamökin terassilla lukemassa. Oli niin tukahduttavan kuumaa, että oli pakko mennä sisälle jäähtymään. Siellä monesti kehumani ilmalämpöpumppu huolehtii viilentämisestä. Mitenkähän kauan olin sisällä? Ehkä maksimissaan puolisen tuntia, todennäköisesti vähemmän. Sitten päätin lähteä takaisin ulos, tällä kertaa varjoisaan puutarhakeinuun. Jo ulos astuessani ajattelin, että tilanteessa on jotain kummallista, mutta arvelin tuntemuksen sen johtuvan vain sisä- ja ulkolämpötilojen erosta ja siitä, että aurinko oli mennyt melkein pilveen. Tovin istuttuani huomasin, että tuulenpuuskien aikaan minua suorastaan paleltaa. Mitä ihmettä?

Kävinpä sitten katsomassa lämpömittaria, jonka anturi on varjossa ja joka näyttää maksimi-ja minimilämmöt. Ja kappas vaan: lämpö oli laskenut yhdessä hujauksessa 27.8 asteesta 20.3 asteeseen. Ei ihme, että hellevaatteissa hytisytti!

Tuli myös mieleen viime kesän huippuhelteet. Lämpöähän oli vielä kymmenisen astetta enemmän kuin viime päivinä. Harmi, ettei auringossa olevan läpömittarin asteikko riittänyt silloin mittaamaan, paljonko auringossa oli lämpöasteita. Mittarin asteikko päättyy 50 asteeseen, ja melkein siihen se nousi jo näillä helteilläkin.

P.S. Tänä aamuna (13.6.) lämpöä oli ruhtinaalliset 8 astetta! Eilinen helle tuntuu unennäöltä.