Salme Mujusen teos Koiran rakenne - laaja oppimäärä on totisesti nimensä veroinen: sisältäähän se lähes 800 A4-kokoista sivua. Jos on luullut koiran rakenteesta jotain tietävänsä, tämä teos palauttaa maanpinnalle; tiedot osoittautuvat ehkä oikeansuuntaisiksi mutta ylimalkaisiksi. Itse muistelen lukeneeni jonkin englanninkielisen esityksen aiheesta ja omassa kirjahyllyssä on myös Riitta Ahon Tavoitteena terverakenteinen koira, laajuudeltaan n. 70 sivua. Sivumäärän ero Mujusen kirjaan verrattuna on melkoinen!

Mujusen teos parustuu Olof Roigin tunnetulle tyyppiopille, jossa rodut luokitellaan ravaaja-, laukka- ja voimatyyppisiin. Toki Mujunen huomauttaa, että monet rodut ovat sekatyyppejä. Esimerkkeinä kuitenkin käytetään enimmäkseen selkeitä tyyppien edustajia kuten saksanpaimenkoiraa ja porokoiraa, vinttikoiria sekä rottweileria ja bulldogeja. Selkeyden vuoksi ratkaisu on varmaan perusteltu, mutta ei ehkä palvele parhaalla mahdollisella tavalla sekatyyppien harrastajia. Itse ainakin olisin kaivannut muutamaa valaisevaa esimerkkiä siitä, miten sekatyyppisen koiran "eri paria" olevat rakenneosat toimivat yhdessä - tai varsinkaan eivät toimi. (Varmuuden vuoksi totean, että laajaa ja perusteellista teosta lukiessa keskittyminen välillä myös herpaantui varsinkin, kun pyrin klaaraaman kirjan mahdollisimman nopeasti. Voi olla, että minulta on jäänyt tällainen erittely yksinkertaisesti huomaamatta.)
 
Neljäntenä tyyppinä Mujunen ottaa esille kondrodystrofiset rodut. Niiden esimerkkirotuina toimivat pääasiassa mäyräkoirat ja corgit, harvemmin muut kuten westiet ja jackrusselit. Havannankoirakin vilahtaa tekstissä. Ensin Mujunen huomauttaa, että vasta 2000-luvulla on herätty huomaamaan eturaajojen käyryyden todellinen luonne ja sen merkitys koiran oman elämän kannalta. Sitten hän toteaa: Muutamien rotujen kohdalla eturaajojen saippuointia ja analysointia tehdään jo ilahduttavasti ennen yksilöiden jalostuskäyttöä. (--) Mm. havannankoirakasvattajat Suomessa ovat tässä mielessä erittäin valveutuneita ja tiedostavia. Hienoa, jos tämä pitää paikkansa.
 
Itse olen omistanut vaivaiset kuusi havannaa, joten mitään laajempaa merkitystä ei tämän koiraporukan ominaisuuksilla ole. Joka tapauksessa kolme niistä on mielestäni ollut suoraraajaisia, nimittäin Tuisku, Pilvi ja Luna, isoäiti, tytär ja tyttärentytär. (Eri asia, millaisiksi ne olisivat Mujusen syynissä osoittautuneet...) Kolmella muulla on ollut/on lievää käyryyttä raajaluustossa ja/tai etukäpälien ulkokierteisyyttä, mihin muu luustokin toki vaikuttaa. Ajattelisin kuitenkin, että  käyräraajaisuuden vastustamiseen pitäisi havannankoirien kasvatuksessa olla hyvät mahdollisuudet; kondrodystrofian taakse ei ole syytä ikään kuin piiloutua.
 
Tekstin lisäksi Mujusen kirjassa on suuri määrä harjoituksia. Niitä en ruvennut tekemään muuten kuin silmämääräisesti. Joskus vastasin oikein, joskus väärin. Tarkoitus olisi palata muutamiin avaintehtäviin ja lopputestiin.
 
Mujusen teos on mielenkiitoinen paitsi sisällöltään, myös - miten sen nyt sanoisi - asenteeltaan. Koiran rakenteeseen on perehdytty suorastaan apinan raivolla. Joitakin kaavioita, taulukoita sun muita tarkastellessani ajattelin jopa,  riittäisikö vähempikin, pysyisikö fokus selkeämpänä ilman hillitöntä pikkutarkkuutta? Eräs sukulaiseni näki pöydälläni Mujusen kirjan. Häntä  kiinnosti  nimenomaan jyhkeän teoksen todentama tinkimätön paneutuminen: - Kirjako käsittelee vain koiran rakennetta? - Kyllä! - Ajatella! Tämä sanottuna kunnioittavasti.
 
Mujusen teos ei ole mikään jokaisen kotikoiran omistajan aapinen. Se on tavoitteellisen kasvattajan ja ulkomuotuomariksi tähtäävän tai sellaisena jo toimivan oiva apuri.  Sen lukeminen vaatii viitseliäisyyttä mutta on palkitsevaa. Teoksen käsitteleminen on fyysisesti raskasta. Mietin, olisiko kansio käyttökelpoisempi varsinkin niiden kannalta, jotka tekevät myös kirjan harjoitustehtävät.
 
P.S. En löytänyt Mujusen kirjasta painovuotta; esipuhe oli kirjattu vuonna 2015. Painovuoden puuttuminen on nykyisin valitettavan yleistä ja johtunee siitä, että monet kirjat kuten tämäkin on painettu ulkomailla, esim. Virossa. Painovuodella olisi kuitenkin merkitystä silloin, kun pitäisi tietää kahden tai usemman tekstin keskinäinen järjestys. Kumpi on julkaistu ensin ja on siten voinut vaikuttaa jälkimmäiseen jne.
 
(19.55 korjattu muutama ilmaus, samoin klo 23.05)