Tämä päivä on saatu ihmetellä Helsingin Sanomien päätoimittajan Kaius Niemen rattijuopumustapausta. Joskus aamupäivästä julkisuuteen levisi tieto, että Niemi oli varhain aamulla jäänyt kiinni rattijuopumuksesta. Hänen kerrottiin siirtäneen humalassa autoaan parkkihallissa. Siitä syntyi  keskustelu, jossa ruodittiin, mitä lainsäädäntö tarkoittaa rattijuopumuksella ja törkeällä rattijuopumuksella, ja kerrottiin esimerkkitapauksia, joissa oli samanlaisia piirteitä kuin Niemen tapauksessa. Eli esimerkiksi, että autoa vain siirrettiin muutama metri kotipihalla, ja sakot rapsahti.

Sitten uutisoitiin, että Niemi on ilmoittanut eroavansa tehtävästään päätoimittajana. Seurasi keskustelun toinen kierros. Jotkut ihmettelivät, miksi hän erosi näin "pienen" asian takia. Toiset ilmoittivat ihailevansa Niemen suoraselkäisyyttä jne. Hesarin toimittajat alkoivat kerätä keskuudestaan listaa, jonka allekirjoittaneet toivoisivat Niemen jatkavan työssään.

Lopulta  kerrottiin, että humalassa ollut Niemi oli yrittänyt ajaa ulos parkkihallista, minkä vartijat olivat  estäneet huomattuaan, ettei Niemi ole ajokuntoinen, ja soittaneet poliisin paikalle. No, onhan auton ajaminen hallissa seinään törmäten  tavallaan vain sen siirtämistä, jos ulos ei pääse. Mutta kyllähän tapahtumia selvästi kaunisteltiin, kunnes totuus tuli ilmi.

Tämä on uskomattoman kömpelöä ottaen huomioon, että kyse on viestinnän asiantuntijaorganisaatioista. Miten voitiin kuvitella, että puolitotuuksia latelemalla voidaan selviytyä? Hämmästelen myös Niemen suoraselkäisyyden hehkuttamista. Olisikohan asia kuitenkin niin, että Niemi olisi saanut potkut, jos ei olisi ymmärtänyt erota? Muistan vielä edellisen päätoimittajan Mikael Pentikäisen potkut. En tiedä, mikä niiden todellinen syy oli, mutta meille lehden lukijoille asia selitettiin jotenkin niin, että Pentikäinen oli menettänyt yhtiön hallituksen luottamuksen kerrottuaan etuajassa, että Hesari muuttuu tabloidiksi. (Muistankohan oikein?) Tuntui omituiselta.

Ehkä Niemellä oli jo rasitteena  vähemmän tyylikkäästi sujunut Viestikoekeskuksen oikeusjuttu. Jossain vaihessa Niemi alkoi  vaikuttaa nilkiltä ja toimitukselliset prosessit sekavilta. 

Laura Saarikoski sentään totesi televisiossa, ettei muiden toimintaa kriittisesti seuraava media voi katsoa läpi sormien omiensa törttöilyä. Hän ei siis käyttänyt näitä sanoja, mutta ymmärsin hänen tarkoittavan jotain tämän suuntaista. Jotain rotia  sentään usein omahyväiseltä vaikuttavassa mediassa!