Puutarhamökin pihalla on aina liikkunut jäniksiä ja rusakoita ja pieniä hipsuvarpaita, mutta parin viime vuoden aikana myös kauriita, jäljistä päätellen sekä metsäkauriita että valkohäntäkauriita eli -peuroja. Kesällä kauriita ei näe pihalla, mutta heti kun me ihmiset poistumme ryhmäpuutarha-alueelta, kauriit alkavat liikkua myös pihoilla. Pihalla on ollut suorastaan polku, jota pitkin kauriit ovat kulkeneet pihan läpi.  Niinpä viime syksynä pihalle laitettiin riistakamera kuvaamaan otuksia, jotka  - paitsi että ovat viehättäviä - myös tuhoavat pihan kasveja.

Mitäpä siis kamera on kuvannut? Eipä juuri mitään!  Ensimmäisten viikkojen aikana kauris oli kuvissa muutaman kerran, sen jälkeen ei kertaakaan. Sen näki myös pihalla, jossa ei ollut entiseen tapaan jälkiä. Myöskään jäniksistä tai rusakoista ei ole kuin muutama kuva. Maaliskuun aikana jompikumpi oli kyllä järsinyt koristeomenapuuta, jonka ne ovat aikaisemmin jättäneet rauhaan, mutta sekin tapahtuma oli kameran kuvakulman ulkopuolella.

Kauriit eivät kuitenkaan ole alueelta hävinneet. Noin sadan metrin päässä omasta mökistämme ne olivat kulkeneet pitkin kujaa ja poikenneet pihoihin. Jälkiä oli myös niiden suosikkipaikalla pienen metsälämpäreen vieressä olevalla  niityllä. Kostean niityn kasvusto on kesällä niin korkeaa, että kauriit voivat halutessaan piiloutua kokonaan näkymättömiin. Sieltä oli olivat kerrankin ponnahtaneet naapurin auton eteen; onneksi molemmat olivat selvinneet tilanteesta säikähdyksellä. 

Mökin piha on yleensä ollut vappuna lumeton, ainakin, jos lumikasoja on sulamisen nopeuttamiseksi hajotettu. Nyt näyttää aika toivottomalta. Varsinkin polkujen lapioimisesta syntyneet vallit ovat tosi korkeita. No, ennemmin tai myöhemmin lumet sulavat ja uusi mökkikausi käynnistyy. Sitä odotellessa nautitaan toistaiseksi auringosta ja valosta.