Eduskuntavalien jälkeen Li Anderssonia vitutti, minkä hän sanoi ääneen. Ketähän pännii nyt? Aika ilmeinen vastaus on, että persuja, ainakin eniten. Persujen romahduksessa riittää pureksittavaa heille itselleen ja tutkijoille.
Vaalit olivat monella tapaa yllätykselliset. Li Andersson on supersuosittu, mutta tuskinpa kukaan siitä huolimatta osasi ennakoida jättipottia. Demareille tuli maksettua potut pottuina. Jos Sanna Marin "varasti" eduskuntavaaleissa vasemmiston ja vihreiden ääniä, niin nyt saivat demarit tuntea sen nahoissaan. Millainen titaanien taistelu äänikuningattaruudesta olisikaan syntynyt, jos myös Marin olisi ollut ehdokkaana. Tämä saattaa ketuttaa demareita.
Olipa vaalitapa millainen tahansa, vaaleihin sisältyy jotain epäoikeudenmukaista tai vähemmän reilua. Nyt Anderssonin tulos vetää mukaansa Jussi Saramon, jonka henkilökohtainen äänisaalis (4897) on vaatimaton. Rannalle jää mm. lähes kymmenkertaisen (45 059) äänimäärän Saramoon verrattuna saalistanut Eija-Ritta Korhola. Vertauslukujen eroistahan tämä johtuu. Samanlaisia omituisuuksia saattaa aiheuttaa vaalikynnys eduskuntavaaleissa.
Nenilleen saivat tällä kertaa myös gallupien laatijat. Ei osattu ennustaa vasemmiston voittoa eikä persujen tappiota mutta ei myöskään ruotsalaisten tulosta. Illan onnellisimpia olikin Anna-Maja Henriksson, joka pääsi näpäyttämään myös toimittajia, jotka olivat kuorona toistelleet RKP:n tulevaa häviötä ja Anna-Majan puheenjohtajakauden noloa loppua. Toisin kävi!
Vaaleissa näkyy yhä räikeämmin, missä valta luuraa: Etelä-Suomessa. Kehitystä jarruttaakseni äänestän aina EU-vaaleissa itäsuomalaista ehdokasta, paremman puutteessa pohjoissuomalaista. Pidän itäsuomalaisuutta tärkeämpänä kuin puoluetta. Parlamenttiin pitää saada edes yksi (!) ihminen, joka tuntee itäisen Suomen tilanteen. Sitä eivät tunne edes eteläsuomalaiset, saati että siitä välittäisivät.
Vanha vitsi on, ettei yrmeä ja lonksuvin tekohampain puhuva Paasikivi pääsisi nykyvaaleissa presidentiksi. Kekkonen sen sijaan uisi somessa kuin kala vedessä? Puolueiden asemesta henkilöillä ja heidän ominaisuuksillaan on yhä enemmän merkitystä. Tämä olisi ehkä ok, jos äänestyspäätökseen vaikuttavat ominaisuudet ovat tehtävän hoidon kannalta relevantteja, elleivät, niin metsään mennään.
Kommentit