Vajaat kaksi viikkoa on kipristelty kunnon pakkasissa, 20 - 30 asteessa. Tänä aamuna oli jopa 33 astetta pakkasta. Alkaisi jo riittää, ja huomiseksi onkin ennustettu lauhtuvaa. Mainiota, päästään taas koirien kanssa liikkumaan enemmän. 10 - 15 asteeseen saakka ei oikeastaan ole mitään ongelmaa, mutta siitä eteenpäin lenkit lyhenevät. Koirilla on toki manttelit, mutta tassuja en rupea suojaamaan. Kun alkaa vaikuttaa siltä, että niitä palelee, mitoitan ulkoilun siten, ettei se ole koiralle kärsimystä.

Viime päivinä olemme joutunueet tyytymään noin puolen kilometrin kertapyrähdyksiin. Paitsi että Tuisku-muoria tympivät nekin, varsinkin iltaisin. Aamulla ja päivällä se lähtee mukaan suosiolla, mutta iltapissi on seniorin  mielestä tarpeeton. Kun se huomaa, että alan pukea vaatetta niskaan, se luikahtaa sängyn alle. Sieltä se pitää sitten houkutella esiin. Aikansa kun maanittelee ja kannustaa, Tuisku laahustaa eteiseen koko olemus surkeutta huokuen. Tuisku on aina ollut porukan drama queen, joten se ottaa kaiken irti tästäkin "kärsimyksestä". Ulkona se nilkuttaa tassujaan mielenosoituksellisesti nostellen lähimpään pöpelikköön, ja sitten käännytään kotiin. Se sopii minulle hyvin. En varsinaisesti halua seisoskella hyytävässä illassa yhtään pitempään kuin on pakko.