Tuliaiset Moskovasta on ensimmäinen lukemani Matti Röngän dekkari. Kirjan liepeistä selvisi, että Rönkä on saanut teoksestaan Ystävät kaukana Vuoden johtolanka -palkinnon ja pohjoismaisen Lasiavain-palkinnon. Rönkä on julkaissut viisi dekkaria, joiden keskeisenä hahmona seikkailee Viktor Kärppä.

Viktor Kärppä on venäläinen "paluumuuttaja", joka on omaksunut suomalaisen nimen ja asuu Suomessa, tässä teoksessa avovaimonsa kanssa. Kärppä on jonkinlainen laillisuuden rajamailla toimiva yrittäjä, jolla on bisnesviritelmiä sekä Suomessa että Venäjällä.  Tällä kertaa hänet hämätään kuljettamaan Suomeen radioaktiivista ainetta, jolla on tarkoitus tehdä sabotaasi Venäjän presidenttiä vastaan hänen vieraillessaan Suomessa. Asiasta saavat vihiä niin venäläiset kuin Suopo ja rikospoliisi, jotka kukin yrittävät sekä saada syylliset selville että estää sabotaasin. Kaikki tietävät, että myös Kärpällä on jokin rooli tapahtumissa, mutta mikä?

Tuliaiset Moskovasta on äijäkirjallisuutta. Se muistuttaa ilmaisutavaltaan ja asenteiltaan  Reijo Mäen Vares-kirjoja, joista tosin olen muistaakseni lukenut vain yhdestä kirjasta puolet. Siinä mielessä tämä on aika hutera arvio! Teoksen henkilöt puhuvat vakavissakin tilanteissa naljailevaan sävyyn, vähintään vinoa huumoria viljellen. Kirjan tyypillinen lukijakunta varmaan pitää tällaisesta herjanheitosta; minusta se vaikuttaa enimmäkseen kiusalliselta. Suopon edustajat ovat kirjan toheloita; venäläiset ja Kärppä hoitelevat asioita osaavasti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Kärpän hahmossa on paljon perinteistä ylivoimaista sankaria, joka putoaa aina jaloilleen.  Hän on eräänlainen Antti Rokan ja James Bondin ristisiitos.

Lähes puoleen väliin kirjan lukeminen sujui minulta takkuisesti, mutta sitten tarina lähti vetämään ja lopun luinkin ihan mielelläni. Epäilemättä palkitseva kirja omalle kohderyhmälleen.