Olen näköjään kirjoittanut jalostusstrategiaehdotuksesta (=jse) jo kolme kertaa. Luulin, että se riittää. Mutta kun ei. Pakko on vielä kerran sepustaa aiheesta. Syyn antoi kennelliiton puheenjohtajan Helena Sunin kirjoitus Koiramme-lehdessä: jse:sta netissä käytävä keskustelu ei ole istunut Sunin pirtaan.

Jollain tavalla ymmärrän Sunin kannan. Kennelbyrokraattina hän on varmaan tottunut niihin menettelytapoihin, jotka ovat vuosikymmenien ajan tuntuneet oikeilta: valitaan enemmän tai vähemmän demokraattisesti ne ihmiset, jotka tekevät päätökset meidän muiden puolesta. Sitten tiedotetaan meille kennelalamaisille, miten meidän tulee jatkossa menetellä. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. omassa rotuyhdistyksessäni Havannalaiset ry:ssä sitä, että kun yhdistyksessä on n. 800 jäsentä, heistä 30 - 40 osallistuu vuosikokoukseen. Muillakin olisi toki oikeus osallistua. Mistähän siihen löytyisi tilat ja rahat, jos kaikki päättäisivät tulla paikalle? Kennelliiton ylin päättävä elin puolestaan on yleiskokous, johon voisi tulla reilut 100 000 ihmistä. Kennelliittokin voi luottaa siihen, ettei tällaista osallistujaryntäystä tarvitse pelätä.

Netti on kuitenkin muuttanut kaiken. Se mahdollistaa reaaliaikaisen kansalaiskeskustelun. Me rivijäsenet, tavikset voimme lopultakin joustavasti kertoa oman mielipiteemme asioista sen sijaan, että keskustelu humisisi jossain päämme yläpuolella. Tämä ei ole uhka vaan mahdollisuus. (Sitä paitsi varsinainen päätöksentekohan säilyy yhä suppean porukan käsissä.) Itse en ole allekirjoittanut jse:ta vastustavaa adressia siitä syystä, että siinä vaaditaan jse:n vetämistä pois julkisuudesta. Enää se ei olisi mahdollistakaan, mutta alun perinkin julkisuus oli minusta parasta mitä jse:lle kuten myös muille keskeneräisille asioille voi tapahtua.

Suni valittelee myös, miten ihmiset ovat allekirjoittaneet jse:sta vastustaneen adressin tuntematta jse:n sisältöä eivätkä ole osanneet poistaa nimeään adressista. No jo on avutonta! Mistähän kumman syystä olen itse pystynyt lukemaan jse:n netistä koko "kohun" ajan ja löydän adressien nettisivuilta helpot ohjeet siitä, miten nimensä voi poistaa mistä tahansa adressista!

Suni kirjoittaa: "En aliarvioi tällaista laajaa mielipiteenilmaisua, se on syytä ottaa huomioon. Keino on mielestäni huono. Eikö olisi voinut kerätä asiantuntijoita valtuustoseminaarin keskusteluun, niin kuin hallitus toivoi?"

Sunin toive on ihmeellinen kuperkeikka. Ensin laaja mielipiteenilmaisu pitää ottaa huomioon, mutta sitä ei saisi olla olemassa vaan sen tilalle olisi pitänyt koota asiantuntijoiden - siis suppean porukan - konklaavi. Niinpä niin! Pois tavikset sörkkimästä asioita, jotka eivät heille kuulu.

Viimeinen niitti minulle oli kuitenkin Sunin kirjoituksen loppu: "Kennelliiton tarkoitus on jalostusstrategian avulla turvata rotukoirien terveys, hyvinvointi, hyvä hermorakenne, käyttöominaisuudet ja rodunomaisuus tulevaisuudessakin. Tähän ei ole otettu kantaa, on vain keskusteltu kasvattamisen vaikeutumisesta, rahasta ja elinkeinosta.Terveen koiran perään ei ole huudeltu kuin harvoissa harrastajien puheenvuoroissa."

Mykistävä heitto! Ilmeisesti en elä kennelliiton puheenjohtajan kanssa samassa maailmassa, kun en tunnista itseäni enkä kasvattajatuttujani Sunin profiloinnista. Mutta peilissähän se on vika, jos naama on vino. Mutta kenen peili, kenen naama?

 

 

 

 

 

 

.