En muista, olenko aikaisemmin lukenut yhtään Mary Higgins Clarkin kirjaa. Jos olen, ei se ainkaan ole ollut mieleenpainuva kokemus. Kuin kaksi marjaa tarttui mukaan kirjaston pikalainahyllystä. Siinähän on kirjoja, joiden kirjasto olettaa tai tietää kiinnostavan niin monia, että laina-aika on 7 vrk.

Kuin kaksi marjaa on julkaistu tänä vuonna, joten se on tuotteliaan Higginsin tuoreinta antia. Teoksena se on kuitenkin hyvin perinteinen, jopa Agatha Christien arvoitusdekkareita muistuttava teos. Rikosviihteestä on siis kyse. Sovinnaisessa kokonaisuudessa tärkeintä on rikosjuoni (kuka murhasi kenet mistä syystä). Ihmiset ovat juonelle alisteisia pökkelöitä, joilla on syvänsiniset tai lämpimän pähkinänruskeat silmät, ja naishenkilö pukeutuu työpäivän jälkeen suoriin housuihin ja jumpperiin. Dialogi on samaa tasoa. Nuoret naiset ihastuvat komeisiin juristeihin tai päinvastoin (kas kun juristikin vo inykyään  olla nainen) tai sen semmoisiin, ja häät siintävät lähitulevaisuudessa. 

Viihdekin voi olla lajissaan laadukasta, mutta Higgins Clarkin teos ei miinusta ole. Ainakaan tämän kirjan perusteella on juuri ymmärrä, miksi Higgins Clark on ilmeisesti kansainvälisesti tunnettu ja suosittu kirjailija. Kyllähän tämän kirjan lukaisee "riippumatossa", mutta sepä siitä.