Käytiin lopultakin katsomasa Kätilö, minä ja toinen harppu. Kumpikaan meistä ei saanut likimainkaan kaikista elokuvan repliikeistä mitään selvää. Syy ei ole murteessa. Olemme lukeneet Katja Ketun erinomaisen kirjan, eikä siinä käytetyn Peräpohjolan murteen ymmärtäminen tuottanut meille luettuna mitään ongelmia. Vika on näyttelijöiden puheessa tai äänityksessä niin kuin turhan usein suomalaisissa elokuvissa. Mietimme, onko ulkomaiset elokuvat äänitetty paremmin. Ehkä on, ehkä ei. Niitä katsoessahan lukee tekstitystä ainakin suurimman osan ajasta eikä pane merkille, saisiko näyttelijän puheesta selvää ilman sitä.

Meillä on ehdotus: tekstittäkää suomalaiset elokuvat suomeksi. Kuulovammaisia varten näin ehkä tehdäänkin, mutta sellaiset elokuvat eivät taida olla  teatterilevityksessä?