En ole koskaan kuulunut siihen tiukkapipojen koulukuntaan, joka haluaa kokonaan kieltää flexien käytön koirien ulkoilutuksessa. Miksi ihmeessä se pitäisi kieltää? MInusta flexi on käytännöllinen vempain, joka sallii koiralle  hieman enemmän mahdollisuutta liikkumiseen ja omiin päätöksiin kuin tavallinen remmi. Vapaana liikkumista se ei tietenkään korvaa. Yhtä selvää on, että pentu pitää ensin opettaa kulkemaan remmissä kiskomatta, eikä koira tietenkään saa flexissä sinkoilemalla aiheuttaa haittaa tai jopa vaaraa muille tiellä liikkujille.

Mutta kaksi koiraa flexeissä? Kerran olen kokeillut - ja sepä siitä. Tietenkin ne sotkivat vähän väliä narut, ja hermo oli mennä. Mutta ajatus jäi itämään. Tänään sitten kokeilin uutta toteutusta. Komeroon on vuosien varrella kertynyt jos jotakin tarpeellista ja tarpeetonta kuten flexejä kolmea eri kokoa. Otetaan niistä keskimmäinen. Naru on vankempi ja pitempi kuin pikku koirien flexissä. Myös lukkolaite on järeämpi. Siihen yhdistetään kahden koiran joustava jakohihna, jonka haarakkeiden pituus on noin 50 cm. Koirille laitetaan valjaat ja niihin kytketään jakohihnat. Ja ei kun kokeilemaan.

Homma sujui loistavasti. Varmaan siinä auttaa se, että koirat ovat joka tapauksessa tottuneet liikkumaan kahdestaan eli pääasiassa rinnakkain. Huono puoli yhteisessä flexissä on tietenkin se, että jos toinen haluaa mennä pöpelikköön, on toisenkin mentävä, mikä vähentää flexin suomaa liikkumisvapautta. Mutta taluttajalle ratkaisu on näppärä.

Seuraavaksi aion kokeilla sauvakävelyä joustoköyteen kiinnitettyjen koirien kanssa. Saattaa olla, että isojen koirien kanssa hiihtämiseen hankittu köysi on havaneeseille liian painava, joten pitänee kehitellä oma viritelmä, ellei kaupasta löydy jotain kevytversiota. Olen ajatellut, että en ikinä, ikinä, ikinä rupea sauvakävelemään, mutta iän myötä pää pehmenee. Nykyään myönnän auliisti, että niskat voisivat olla vähemmän jumissa, jos käsillä tekisi muutakin kuin esimerkiksi näpyttäisi näppistä.