Kirjoitin siis tuon edellisen jutun ennen kuin tiedossani oli, mikä Pilvin polvea tarkkaan ottaen vaivasi. Nyt tiedän: ristiside oli ollut oikeasti poikki. Ei se nyt mikään yllätys ollut, mutta toisaalta Pilvin liukastuminen oli kuulemma suht viattomalta näyttävä lipsaus. Itse en sitä nähnyt, olin juuri ehtinyt kääntää selkäni ja kuulin vain Pilvin parkumisen. Luulin, että sen varpaille astuttiin, mutta huomasin kyllä heti, että ongelma onkin polvessa. Tällä polvella Pilvi hyppäsi vielä sohvalle, kun silmä vältti!

Olen tähän mennessä omistanut viisi havannankoiraa. Kolmelta olen joutunut leikkauttamaan polvet. Neljä koiraa viidestä on ollut nuorena 0/0-polvisia, viides 0/1-polvinen. Tältä koiralta (Ines) leikattiin varsin nuorena tuo 0:n polvi tapaturman jälkeen.   Ykkösen polvelle ei tarvinnut koskaan tehdä mitään, vaan  Ines taivalsi polvineen päivineen lähes 16-vuotiaaksi. Joulun alla 13½-vuotiaana edesmenneeltä Tuiskultahan leikattiin polvet 10:n ja 11½ vuoden iässä ja nyt sen tyttäreltä Pilviltä toinen polvi  lähes 11-vuotiaana. Tässä parivaljakossa voisi nähdä jonkin sortin perinnöllistä heikkoutta polvissa, kai. Nykyisistä koirista nuorempi eli Luna (8 vee) on Pilvin tytär. Sen liikkuminen on aina ollut erityisen vetävää ja kaikenlainen pomppiminen verissä. Tekisi mieli sanoa, että syön vanhat lapaset, jos joudun sen polvia koskaan leikkauttamaan, mutta vannomatta paras. Sitä paitsi hyvät liikkeet ovat ensisijaisesti kokonaisrakenteen (kulmaukset, mittasuhteet)  eivätkä polvien ansiota. Joten saapa nähdä, miten käy.