Avoimuus ongelmien esille tuomisessa on päivän sana koiraharrastuksessa ja ennen kaikkea kasvatuksessa. Mikäpä siinä. Onhan se ainakin parempi asia kuin ongelmien tietoinen salailu, joka kalahtaa jossain vaiheessa paitsi salailijan (eli hänen kasvattiensa omistajien), myös niiden ongelmista tietämättömien ulkopuolisten nilkkaan, jotka ovat erehtyneet käyttämään omissa yhdistelmissään "tervettä" koiraa.  Sitä paitsi sairauksia voi tietenkin vastustaa rodun populaation tasolla vasta, kun tiedetään, mitä sairauksia siinä esiintyy ja missä laajuudessa.

Joskus  joutuu silti ajattelemaan, onko järki häviämässä, kun halutaan olla niin avoimia, niin avoimia, että ihan! Niinpä rakas rotuyhdistykseni on päättänyt, että vastaisuudessa jalostustoimikunnalle ei voi kertoa ongelmista (lähinnä kai koirien sairauksista) luottamuksellisesti vaan kaikki tieto on julkista ja se myös julkistetaan yhdistyksen lehdessä ja nettisivuilla.

Jaa-a. Toivottavasti on hyvä ratkaisu tai sitten ei. Voisin kuvitella, että tämä karsii osan tiedoista ja silloin menetetään se hyöty, että asiasta on tietoa edes jalostustoimikunnalla. Toisaalta on toki omituista, jos jalostustoimikunta esimerkiksi tietää, että koiralla X on epävirallisesti todettu kaihi, mutta tätä tärkeää tietoa ei saa kertoa eteenpäin. Tällöinhän tiedosta on hyötyä lähinnä jalostustoimikunnan jäsenille ja asiasta tietämättömät astuvat iloisesti miinaan, koska eivät tiedä piilossa olevasta kaihiriskistä.

Mutta silti: minusta vaikuttaa kyllä vähän huvittavalta, että lehdessä kerrotaan nartulla olleesta alkavasta märkäkohdusta ja paiseesta. Mikä tässä on niin tärkeää tietoa, että sille pitää uhrata lehden rajallista palstatilaa? Voisi myös pähkäillä,  miksi tällaisia todennäköisesti ei-perinnöllisiä, ohi meneviä tautitiloja raportoidaan jalostustoimikunnalle. (No joo - voisi ehkä ajatella, että narttulinjassa alkaisi esiintyä märkäkohtua enemmänkin; silloinhan sillä olisi jalostuksellista merkitystä.) Esimerkiksi yhdellä koirallani on selässä finni, joka pakkaa tulemaan takaisin, vaikka sen puristaa pois ja desinfioi alueen. Jos saan päähäni raportoida tämän jalostustoimikunnalle, niin sitten on lehdessä ja netissä pitkä sepustus tästä finnistä.

Voisiko ajatella kompromissia, että kaikki jalostustoimikunnalle toimitettu tieto on julkista, mutta sitä pitää erikseen pyytää esimerkiksi siten, että jalostustoimikunta kertoo, onko suunnitellun jalostusyhdistelmän  takana olevista koirista raportoitu jalostustoimikunnalle ja jos on, niin mitä.

Välillä mieleen hiipii myös epäilys, onko avoimuudesta tullut eräänlaista poseerausta, mutta tätä aion pohdiskella joskus toiste.