Vaalit ovat ihan kohta, mutta en tiedä vielä edes, mitä puoluetta äänestäisin. Liikkuvana äänestäjänä minulla ei ole ennakkosuosikkia, mutta pari kuitenkin karsiutuu joukosta pois helposti. RKP:llä ei ole Savo-Karjalan vaalipiirissä ehdokkaita, kai, enkä äänestäisi vaikka olisikin. Persuilla on  järkeviäkin linjauksia, mutta persuja ei voi äänestää, koska ääni voi mennä kansanedustaja Pentti Oinosen hyväksi. Oinonen ratsastaa susien tappamisella. Sitä paitsi hän ilmoitti sukupuolineutraalista avioliitosta keskusteltaessa, että jos se hyväksytään, seuraavaksi ihmiset haluavat mennä naimisiiin hauvelinsa kanssa. Ollaanpa sukupuolineutraalista avioliittolaista mitä mieltä tahansa, Oinosen kannanotto on joka tapauksessa uskomattoman typerä.

Keskusta pitää "alueiden" puolta itsekästä pääkaupunkiseutua vastaan. Harmi vain, että se esittää jotain turhaa maakuntahallintoa turhine äänestyksineen ja vastustaa elinkelvottomien kuntien pakkoliitoksia. En sitä paitsi juuri ymmärrä Juha Sipilän suurta kansansuosiota. Minusta hän vaikuttaa mukavalta mieheltä mutta pääministeriksi kokemattomalta poliitikolta. Kaupanpäällisiksi saattaisimme saada Paavo Väyrysen ja Mauri Pekkarisen joka illan tv-uutisiin. Huh!

Kokoomus ajaa innokkaimmin muutosta, mikä on erinomainen asia. Huonoa on puolestaan se, että se on leimallisesti Etelä-Suomen vauraiden ihmisten ja alueiden puolue, mikä näkyi räikeästi viimeisissä ministerivalinnoissa. Susirajan rupusakista viis! Kokoomus myös symppaa pääomasijoittajien ylikansallisia terveydenhuoltofirmoja, jotka imevät veronmaksajien rahat veroparatiiseihin.

Demarit vaikuttavat pölyisiltä muutoksen vastustajilta ja poteroihin kaivautujilta, eikä ehdokasasettelukaan ole vaalipiirissä kummoinen. Keitä ne tyypit oikein ovat? Mihin muutoksiin demarit suostuisivat?

Kristillisillä olisi ehdokkaana presidentinvaaleissa osaamisensa todistanut Sari Essayah. Valitettavasti minäkin olen sitä mieltä, että Essayah on oikea nainen väärässä puolueessa. Kristilliset vatvovat kynnyskysymyksiään, kun pitäisi ajatella isosti.

Vihreillä on muutama napakka ehdokas ja hieman toivoa yhden ehdokkaan läpimenosta, joten ääni ei kenties menisi kankkulankaivoon. Minäkin vastustan uusia ydinvoimaloita ja aivan erityisesti yhteistyötä Rosatomin kanssa sekä kannatan ympäristönsuojelun tehostamista, mutta en kansalaispalkkaa - valitettavasti.

Vasemmistoliitto puolustaa kaikkein vähäväkisimpiä, mistä irtoaa sympatiapisteitä. Mutta miten riittävät rahat? Toimimalla kuten Robin Hood? Puolue sitä paitsi vastustaa Nato-selvityksen tekemistä. Miksi? En tiedä, kannattaisinko Natoon liittymistä vai en, mutta pidän selvitystä tärkeänä. Sivumennen sanottuna eduskunnan pitää ratkaista mahdollinen Natoon liittyminen sitten joskus, kun se on ajankohtaista jos ikinä on.

Olen yrittänyt tankata puiolueiden vaaliohjelmia saadakseni selville, miten ne aikovat kiskoa Suomen kuiville. Se ei selviä. Tekisi mieli jättää äänestämättä, mutta en kuitenkaan jätä. Revin seinästä jonkin ehdokkaan ja toivon parasta.