Ritva Hellstenin romaani Raija kertoo hänen sisarestaan, kirjailija Raija Siekkisestä. Raija näyttäisi olevan Hellstenin kolmas romaani. En ole lukenut näitä aikaisempia teoksia, joten Hellsten on minulle kirjailijana uusi tuttavuus.

Hellsten kuvaa sisarensa elämää lapsuudesta melko varhaiseen (51 vuotta) kuolemaan saakka. Hän kertoo, miten Raija oli jo  nuorena oman tiensä kulkija,  repäisi itsensä  lukioikäisenä irti lapsuudenkodista ja meni peräti naimisiin. Hän aloitti opinnot yliopistossa, mutta jättäytyi melko pian vapaaksi kirjailijaksi. Se oli rohkea ratkaisu, vaikka Siekkinen saikin jo ensimmäisillä teoksillaan huomiota ja kiitosta. Kuten niin usein, Siekkisenkin taiteilijuus osoittautuu vaativaksi elämänpoluksi. On ongelmia luovuuden kanssa, repaleisia ihmissuhteita, psyykkistä tasapainottomuutta, alkoholismia ja ainainen, elämää rajoittava rahapula. Tämän kaiken  Hellsten kuvaa uskottavasti.

Hellsten käyttää hyväkseen siskonsa elämää. Siinähän ei ole mitään tavatonta: kirjailijat ovat aina kirjoittaneet omasta, sukulaisten ja tuttavien elämästä sitä enemmän tai vähemmän retusoiden ja naamioiden, tai sitten ladanneet sen sellaisenaan kaikkien ihmeteltäväksi. Tämä on aina myös synnyttänyt riitoja; sukulaiset eivät ole hyväksyneet sitä, että heistä kirjoitetaan eivätkä sitä,  mitä heistä tai heidän läheisistään on kirjoitettu. Viime aikoina on julkisuudessakin ollut useita tällaisia sukulaisten välisiä kiistoja. Hellstenkin sivuaa teemaa panemalla kirjailijan keskustelemaan siskonsa kanssa novelleista, joista sisko on aikoinaan loukkaantunut tultuaan mielestään epäoikeudenmukaisesti kuvatuksi. Mutta ymmärtäväthän lukijat, että kyse on fiktiosta ja kirjailijan näkemyksestä, kirjailija puolustautuu. Jaa-a, mitenkähän lienee. Ainakaan lukija ei voi tietää, missä kulkee faktan ja fiktion raja, jos sellaista on olemassakaan, eikä hänen juuri ole sitä tarpeen tietääkään. Sukulaisia asiantila voi kuitenkin ottaa päähän. Ymmärrän sen.

Raija oli ehdokkaana Finlandia-palkinnon saajaksi. Koska olen lukenut vain murto-osan tänä vuonna ilmestyneistä kotimaisista romaaneista, en voi ottaa kantaa siihen, oliko Raija päätynyt oikeaan seuraan vai ei. Itselläni ei kuitenkaan ole valittamista. Raija on pätevästi hahmoteltu ihmiskohtalo. Sen päähenkilö etsii koko elämänsä ajan rakkautta ja arvostusta. Niinhän me kaikki, tai useimmat, kai.