Esa Mäkisen romaanin Totuuskuutio alkulehdellä on sitaatti sekä Orwellin romaanista Vuonna 1984 että Bradburyn romaanista Fahrenheit 451 sekä lause Välinpitämättömiä ei tarvitse hallita pakolla. Sitaateilla Mäkinen asemoi teoksensa dystopioiden traditioon. Sivun parasta antia on kuitenkin yllä oleva kursivoitu lause. Toivottavasti se porautuu jokaisen teoksen lukijan tajuntaan ja muuttuu siellä oivallukseksi. Ai että mitä välii? Kyllä on!

Totuuskuution päähenkilö on Tero Lilja, joka työskentelee täsmentäjänä Celsiuksessa, kansainvälisessä tietotekniikkafirmassa. Sen liikeideana on valehdella ja vääristellä tietoja asiakkaiden parhaaksi, mitä nimitetään sievistellen täsmentämiseksi.  Siinä missä Orwellin ihmiset joutuvat alistumaan puolueen ja kaukovarjostimen tarkkailuun, internet ja itse asiassa koko yhteiskunta on Celsiuksen otteessa. Bradburyn teoksessa palavat kirjaroviot; Totuuskuution maailmassa ei painettuja kirjoja ja lehtiä juuri ole, joten polttamisellekaan ei ole tarvetta. On helpompi manipuloida nettiä ja sitä kautta tietoja ja mielipiteitä. Tieto on valtaa.

Kun Tero Lilja - tai oikeastaan hänen vaimonsa - joutuu itse täsmetämisen kohteeksi, hän  tunnistaa oman työnsä raadollisuuden ja vaihtaa leiriä täsmentämisen toteuttajasta sen vastustajaksi. Se merkitsee myös siirtymistä marginaaliin, enemmän tai vähemmän syrjäytettyjen joukkoon. Davidin taistelu  taistelu Goljatia vastaan on modernissa yhteiskunnassa kuitenkin epäsuhtainen, toivoton?  Siitä kehityksestä saamme kiittää omaa välinpitämättömyyttämme. Luovumme suvereeniudestamme pala palalta. Heitämme hyvästit identiteetillemme ja siinä sivussa ihmisarvollemme. Kepeät mullat!

Tärkeä sisältö kannattelee Mäkisen romaania. Muuten se on, no, sanoisinko vähän arkinen, paikoin jopa pikkasen tönkkö.