Uskallan jo uskoa, että Rosita pysyy hengissä. Sen ruokahalu ei ole palannut täysin ennalleen (=kaksi ateriaa päivässä, sitä sapuskaa, mitä kulloinkin on tarjolla, lisänä mahdolliset palkkionamit yms.). Vielä  viikon 24 lopulla se piti pari, kolme paastopäivää putkeen, mutta siitä lähtien se on kuitenkin syönyt ainakin yhden kunnon aterian päivässä. Kyse ei todellakaan ollut siitä, että olisin jotenkin kuvitellut Rositan syövän huonosti, että se itse asiassa sai jostain herkkupaloista tarvitsemansa energian. Ei. Merkkasin muistiin kaiken, mitä Rosita söi, joten tiedän sen syömiset tasan tarkkaan.

Rujanssi on ollut opettava. Tietyin varauksin olen ollut sitä mieltä, että koirahan kyllä syö, jos sitä ei ruveta syömisenkään suhteen paapomaan. Olin väärässä. En ole koskaan omistanut edes nirsoa koiraa. Minni-hava oli kyllä pentuna hieman huonosyömäinen, mutta vartuttuaan  se söi normaalisti. Ehkä siinä auttoi, että roolimallina toimi mm. noutaja, jota ei todellakaan tarvinnut houkutella syömään!

Mistä tämä parin kuukauden paasto-niukkasyömäisyys johtui? Sen kun tietäisi. Olisiko syy jotenkin hormonaalinen? Sehän alkoi juoksuajan kieppeillä ja on päättymässä nyt, kun tiineen nartun kantoaika olisi loppumassa ja astuttamattomankin nartun hormonitoiminta palautumassa vähitellen lepovaiheeseen. Tämä ei kuitenkaan ollut Rositan ensimmäinen juoksu, eikä se aikaisemmin ole reagoinut tällä tavalla. Romantikot uskovat, että Rosita masentui Lunan kuolemasta. No jaa, ehkä muutaman päivän - viikon apeus voisi selittyä näin, mutta kaksi kuukautta? Tuskin. Koska pessimisti ei pety, olen vielä varpaillani sen suhteen, etteikö jokin omituinen oireyhtymä/sairaus kuitenkin osoittautuisi syömishäiriön syyksi.

Rahaa paloi Rositan tutkimuksiin  1000 € ja risat mukaan lukien luustotutkimukset (lonkat, kyynärät, selkä), jotka oli muutenkin tarkoitus teettää. Paljonkohan summa olisi pääkaupunkiseudun hintatasolla? Hinnat ovat toki täälläkin nousseet, eikä ihme, onhan   eläinlääkärin laitteisto   nykyään  aivan erilainen kuin vuosikymmeniä sitten.  Se maksaa.

Vakuutusta Rositalla ei ole. Irtisanoin aikoinaan vakuutukset, koska en pitänyt niitä kannattavina usean varsin terveen  koiran porukalle. Pitäisikö asiaa harkita uudelleen? Ehkä yhden koiran vakuuttaminen olisi järkevämpää ja kustannustehokasta?