Koska olen näitä vanhan liiton ihmisiä, vierastan koirien pukemista. Tällä viikolla hermo vaihteeksi petti ja ostin koirille sademanttelit. On tosi tympeätä, että pitkäkarvaiset  koirat kastuvat kolme kertaa päivässä. Vettä on nimittäin taas riittänyt. Puutarhamökin pihalla on sademittari. Kun illansuussa kävin siellä laittamassa lämmöt päälle, katsoin mittarin: kahdessa päivässä on satanut 30 milliä ja lisää on tulossa. Edellinen lukema, parin päivän ajalta sekin, oli 20 milliä jne.
 
Ensin kurvasin Biltemaan, jossa oli halpoja sademantteleita. Ne olivat paksua, rumaa kangasta. Siitä en  oikeastaan olisi välittänyt, mutta se tökki, että pienienkin koirien mantteleissa oli isot, raskaat soljet. Niinpä jatkoin eläintarvikeliikkeeseen ja ostin manttelit, joilla on hintaa riittävästi. Luulen kuitenkin, että ne kestävät niin pitkään kuin näissä koirissa henki pihisee. 

Sadetakit eivät ole ensimmäiset koirille ostamani vaatteet. Oliko se nyt talvi 2010 vai 2011,  kun paukkupakkaset jatkuivat ja jatkuivat. Silloin ostin koirille talvitakit, että ne voivat ulkoilla vähän enemmän. Sitten kun on tosi tosi kylmää, koirien tassuja alkaa paleltaa, jolloin lenkkeily on pakko minimoida. Tossuja en nimittäin rupea koirilla käyttämään.

Niin - ostinhan aikoinaan myös kurahaalarit. Ne estävät kuraantumista tehokkaasti, mutta ovat hankalakäyttöisiä ja takuttavat turkkeja. Niinpä niitä tulee käytettyä vain muutaman kerran karmeimmilla loppukevään rapakeleillä.