Alennusmyynnistä tarttui mukaan 2 eurolla Nigel Nicolsonin teos Virgia Woolf (2007). Teos on siis suhteellisen tuore. Se ei ole ensimmäinen eikä siis ainut Virgia Woolfista kirjoitettu elämäkerta. Woolfin elämäähän on käsitelty paljon, myös ns. naistenlehtitasolla - kaikella kunnioituksella sanottuna - tarkoittaen, että Woolfin elämänvaiheista tietävät jotain muutkin kuin kirjallisuuden harrastajat.

Woolfin elämä oli värikäs ja vaikea. Lahjakas Virginia joutui mahdollisesti lapsuudessaaan kokemaan jopa insestiä, kärsi useita hermoromahduksia ja päätyi lopulta 61-vuotiaana hukuttautumaan. Tasapainottomuus ei estänyt häntä kirjoittamasta merkittävää kaunokirjallista tuotantoa ja toimimasta mm. journalistina ja kustantajana. Woolf oli keskeisiä jäseniä ns. Bloomsburyn ryhmässä, johon kuului kirjailijoita ja kuvataiteilijoita.

Teoksen kirjoittajan Nigel Nicolsonin äiti Vita oli Woolfin rakastettu. Biseksuaalin Woolfin lesbopuolisko oli ilmeisesti painokkaampi.  Nicolson ei piirrä Woolfista kaunisteltua kuvaa. Kirjeistä ja päiväkirjoista poimituin sitaatein hän mm. osoittaa, miten ylimielisen myrkyllisesti Woolf kirjoitti kohtaamistaan ihmisistä sekä myös joistakin ihmisryhmistä kuten juutalaisista ja neekereistä. Woolf oli  kunnon snobbailija! Tätä vaikutelmaa Nicolson kylläkin yrittää lieventää ja tulkitsee letkautukset "nokkeluudeksi", joka oli bloomsburylaisten keskuudessa arvostettu ominaisuus.

Oikeastaan kiinnostavinta on, miksi tämä teos kirjoitettu. Kaipa sillä pyritään tuomaan aiheesta esiin jotain uutta tietoa tai tuoretta näkökulmaa. Mutta mitä? Sen havaitakseen pitäisi tuntea aikaisemmat Woolfista kirjoitetut teokset. Joka tapauksessa tämä teos on näppärä, tiivis johdatus Virginia Woolfin elämään ja tuotantoon. Suosittelen varsinkin niille, jotka ottavat ensi askeleitaan Woolfin parissa. Ja passaa sitä muidenkin lukea.