Lopultakin kävin katsomassa Le Havren. Kovasti oli Kaurismäelle tyypillinen. Viimeisen päälle hiottu; kaikki ylimääräinen heitetty yli laidan. Sitä katsoessa sielu lepää. Lempeää huumoria ja humaani sisältö. Visuaalisesti viehättävä, erittäin kauniisti kuvattu. Harmi etten muista kuvaajan nimeä. Filmiin oli haalittu myös mainioita ihmistyyppejä, mutta Kaurismäen vakiokalustoon kuuluvan Kati Outisen näyttelemiseen olen kyllästynyt. Aina samaa ilmeettömyyttä. Ja olihan elokuvassa se pakollinen Laikakin; ihan symppis. Kaurismäki ei petä.