Ranskan Vincennesissä ajettava Prix d'Amerique on kirjaimellisesti  kamalan hieno ravikilpailu. Kamalaa siinä on raastava 2700 metrin matka radalla, joka ei edes ole tasamaata vaan jolla on myös ylä- ja alamäkeä. Kisa vaatii hevoselta nopeuden lisäksi kestävyyttä. Sitä löytyy varsinkin ranskalaisilta hevosilta. Hienoa Prix d'Ameriquessa on, että siinä kisaavat parhaista parhaat ja kilpailu näyttäisi oleva  todellinen kansanjuhla kuten meikäläiset kuninkuusravit.

Tänä vuonna kisan voitti jo toistamiseen ori Bold Eagle. Bold Eagle on aika vaatimattoman näköinen kopukka, mutta kun se pistää kaasun pohjaan, alkaa tapahtua!  Se on tulossa keväällä Ruotsin Elitloppet-kilpailuun. Elitloppet on tyystin erilainen kisa, koska juostava mailin matka edellyttää hevoselta ennen kaikkea nopeutta. Kestävyyttä tarvitaan toki siihen, että samana päivänä juostaan sekä karsinta että loppukilpailu.

Kukkahattu-minäni tosin suhtautuu varauksellisesti eläimillä kilpailemiseen. Siitä huolimatta seuraan raveja suht aktiivisesti, vaikkakin vähän huonolla omallatunnolla. Lohduttaudun sillä, ettei hevosia kai voi esim. pakottaa juoksemaan? Sehän nähtiin oikein konkreettisesti, kun Anna Mix ei juuri tuossa Prix d'Ameriquessa suostunut lähtemään liikkeelle ollenkaan. Väitetään myös, että ainakin osa hevosista  ymmärtää, mistä kilpailussa on kyse, ja jopa itsekin  haluaa voittaa. Pitäisikö uskoa? En tiedä. Loppusuoralla joka tapauksessa käytetään usein raippaa eli ajovitsaa aika railakkaasti.  Kuski voi tosin saada siitä sakot, mutta  sakot kannattaa ottaa, koska ne ovat yleensä mitättömiä voittosummiin nähden. Mutta kuinka ollakaan, Australiassa ajovitsan käyttö kiellettiin käsittääkseni kokonaan. Ja onko Norjassakin vitsan käytöstä erilaiset säännöt kuin meillä vai muistanko väärin?
 
Ravi- ja peitsikilpailut ovat siedettäviä, samoin sileä kiitolaukka, mutta esterata- ja laukkaestekisat saisi minun puolestani kieltää. Enkä pahemmin ihaile kouluratsastustakaan. Kouluttajat ovat taitavia, myönnän, mutta mitä iloa hevoselle on niiden liikkeiden toistamisesta?
 
(P.S. 21.30) Olen katsonut Prix d'Ameriquen pariin kertaan, mutta en vieläkään ole saanut tolkkua, miten loppusuoralla ajettiin. Bold Eagle näytti olevan pussissa, ja sitten se olikin yhtä äkkiä mukana voittokamppailussa. Joku (kuka?) ajoi ahtaaseen rakoon, vai oliko siinä varsinaista rakoa ollenkaan? Luulen, että se olisi Suomessa murtautuminen tai ahdistaminen tai jotain. (En juuri tunne ravisääntöjä.) Jotenkin kaikesta vaan selvittiin ilman kolareita tai muuta sählinkiä. Ajokulttuuri on vissiin aika erilainen kuin Suomessa? Parhaat saavat runtata itsensä selville vesille. Onko se sitten parempi vain huonompi asia kuin meikäläinen pussituskulttuuri?
 
(P.S.22.05 Luinkin Ravinetti.fi:n  sivulta, että murtautuja oli kisassa toiseksi tullut hevonen ja Bold Eagle pääsi sen raivaamasta aukosta etenemään pois pussista.)