Kielelle on tyypillistä, että siinäkin riehuvat muodit kuten elämässä yleensä. Muodissa ovat yksittäiset sanat tai pitemmät ilmaukset. Esimerkiksi yksi viime vuosikymmenien supermenestyjistä on is-loppuiset sanat, joita on pilvin pimein: jäkis, jalis, ryysis, laihis jne.

Jossain vaiheessa muotisanat ja -ilmaukset rupeavat ottamaan päähän. Minulle sana 'ängetä' , 'änkeytyä' on juuri nyt sana, josta saan näppylöitä. Kaiken lisäksi sitä vielä taivutetaan väärin: saanko änkeä tähän keskusteluun; minäkin ängen tähän topiciin. Miksi ei koskaan - esiintymisyhteydestä riippuen - tunkea, tunkeutua,  pakkautua, ahtautua, kiilata,  joskus neutraalisti vain tulla tai mennä jne. Mutta kun ei! Ängetä se olla pitää.