Sattuipa taas silmään kysely, voiko koiran tiineysultraan luottaa. Ihan pakko kertoa omat kokemukset.Tuisku-rouvan astutuksesta oli kulunut tasan neljä viikkoa. Arvelin, että se on  tiineenä, mutta päätin kuitenkin viedä sen ultrattavaksi. Pettymys oli melkoinen, kun nuori eläinlääkäri sanoi, ettei se ole kantavana. Koska oma kutina asiasta oli toisenlainen, päätin kuitenkin suhtautua Tuiskuun kuten kantavaan narttuun. Parin viikon kuluttua olikin sitten selvää, että Tuisku  on  kuin onkin pieniin päin. Päätin viedä sen ilmaiseen uusintaultraan siinä toivossa, että pentujen lukumäärästä saisi jo selvää.

- No mikäs antoi aiheen ultran uusintaan? kysyi vähän nokkava noviisilääkäri. Pakko myöntää, että oli kutkuttavaa sanoa:  - Minusta kyllä näyttää siltä, että se on kantavana. Sen toki lääkärikin huomasi ensi vilkaisulla, kun Tuisku oli nostettu tutkimuspöydälle. Sitten yritettiin selvittää pentujen lukumäärää. - On niitä selvästi monta, tuumi lääkäri, - neljä tai enemmänkin. Tarkkaa lukumäärää hän ei halunnut sanoa. Kun kysyin, miten on mahdollista, että ensimmäisessä ultrauksessa ei näkynyt pentuja ollenkaan, hän sanoi, että sikiöpussit olivat ehkä niin täynnä nestettä, että pennut eivät sen vuoksi näkyneet. En ole aivan varma, muistako tämän selityksen oikein; tapahtumasta on jo vuosia. Mietin itse,  ovatkohan ultrauslaitteet tasoltaan erilaisia ja miten paljon vaikuttaa eläinlääkärin kokemus. Joka tapauksessa tyhjäksi ultrattu Tuisku synnytti sitten kahdeksan pentua!

Kun Tuiskun toinen pentue oli pantu alulle, olimme taas ultrassa neljän viikon kuluttua astutuksesta, samalla klinikalla mutta eri eläinlääkärin pakeilla. Tulin siinä kertoilleeksi edellisestä kokemuksesta, ja eläinlääkäri kysyi, mitä nyt arvelin, onko koira kantavana vai ei. Sanoin, että valitettavasti luulen sen jääneen tyhjäksi. Varma en kuitenkaan ole, koska Tuiskullakin on jonkin verran valeraskausoireita. No, ultrassa ei näkynyt pentuja eikä niitä sitten tästä astutuksesta syntynytkään. Tyhjä mikä tyhjä.Ultrassa en tämän jälkeen ole viitsinyt koiraa käyttää. Jos kantoaika sujuu ongelmitta, homma etenee omalla painollaan luomuna synnytykseen saakka. Pentujen tarkan lukumäärän selvittävä röntgen lähempänä synnytystä olisi minusta tarpeellisempi tutkimus kuin varhaisessa vaiheessa otettu tiineysultra.