Maaliskuun lopussa meillä täytetään vuosia. Hänen Suloisuutensa, Sydänten Kuningatar Pilvi sai kasaan 11 vuotta ja Pikku Pelle, Höppänäpöppänä Luna 8. 

Kaikkein onnellisimpien tähtien alla ei nyt vaelleta. Pilvin polvileikkauksesta on kaksi kuukautta ja polven pitäisi olla kutakuinkin kunnossa. Uskoisin, että polvi onkin toipunut leikkauksesta mutta Pilvi ei. Sitä vaivaa varmaan posttraumaattinen stressi... Se on päättänyt ryhtyä vanhukseksi ja laahustaa ympäriinsä häntä puolitangossa. Yksi asia ei kuitenkaan ole lakannut kiinnostamasta: ruoka. Kuten ennenkin, PIlvi lappaa menemään oman sapuskansa ja kiiruhtaa sitten kärkkymään Lunan kupille, irtoaisiko sieltä jotain. Kiltti Luna ei häädä äippäänsä kupilta, mutta minä häädä, lihomisen estämiseksi. Luulenpa, että ympäristönvaihdos tekisi Pilville terää. No, kohta voimmekin oleskella enemmän puutarhamökillä, kunhan sen piha vähän kuivahtaa eikä ole liestyneen liukas. 

Veteraani-ikäinen Luna edustaa nyt "nuorisoa". Aika uskomatonta! Se on  toistaiseksi ollut täysin terve, kuten olivat päällisin puolin myös sen äiti ja isoäiti vielä kahdeksanvuotiaina. Saattaa olla, että tutkitutan ihan uteliaisuuttani Lunan silmät ja polvet; nuorenahan niissä ei ollut vikaa. Mitään käytännön merkitystä tutkimuksella ei ole. Lunalla ei ole jälkeläisiä eikä jalostuskäytössä olevia tai olleita sisaruksia, jalostustietokannasta on nähtävissä, että sen takana olevissa koirissa on kaihigeenin kantajia, joten se ei olisi uutinen, eikä Lunan silmien uusintatutkimuksella taida olla tieteellistäkään merkitystä. Lunastakin on otettu näyte H. Lohen geenitutkimuksiin. Kustansin aikoinaan kuuden koiran tutkimukset & näytteenoton ja olisin maksanut ne vielä neljältä koiralta, mutta omistajat eivät pitäneet tarpeellisena tutkituttaa koiria. Sepä siitä. Olin aika innoissani Lohen tutkimuksista, mutta mitähän on jäänyt käteen? Eipä toistaiseksi juuri muuta kuin rahanmenoa ja tieto, ettei Pilvi ole lyhytkarvageenin kantaja, mikä on sekä minulle että rodun kannalta jokseenkin yhdentekevä asia.