Sanotaanko tuolla tavoin jossain lastenlaulussa vai mistä se putkahti päähäni? Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on joka tapauksessa jatkanut neekeriukkopuheitaan - tai sitten ei ole. Asiasta on kahdenlaista tietoa, jutun julkaisseen lehden ja Hakkaraisen.  Hakkarainen on oikea herkkupala medialle.

Hakkarainen on väittänyt, että hän on pitänyt sanaa neekeri normaaliiin kieleen kuuluvana sanana, joka ei lähtökohtaisesti ole loukkaus tai rasistinen ilmaus. Minusta tämä on uskottavaa. Kuulun itsekin siihen ikäluokkaan, jolle neekeri on ollut lapsuudesta pitkälle aikuisuuteen samalla tavalla neutraali ilmaus kuin vaikkapa intiaani tai eskimo. Viimeksi mainittu on  nykyään korrektimmin inuiitti. Neekerin halventava nimitys oli sitten nekru. Vertailun vuoksi: mustalainen on ollut lapsuudestani lähtien leimaava nimitys ja romani sen asiallisiin yhteyksiin kuulunut vastine.

Muistan myös, miten minua itse asiassa ärsytti, kun ensimmäisin kerran luin (Hesarin yleisönosastosta?) vaatimuksen, että suomen kielessä pitää päästä eroon sanasta neekeri mustaihoisten nimityksenä. Kirjoittaja oli ulkomaalainen ja ajattelin, että mikä hän on määräämään, mitä sanoja suomalaiset saavat käyttää ja ettei hän tajua, millaiseksi suomalaiset sanan kokevat. No joo, en tietenkään ole aikoihin käyttänyt sanaa neekeri asiateksteissä; olen toki korvannut sen kirjakieleen soveltuvilla, korrekteiksi koetuilla sanoilla. Kieli muuttuu ja sillä siisti.

Puhekielessä sanat neekeri ja nekru tietenkin elävät ja voivat hyvin ja painivat samassa sarjassa kuin muutkin kansallisuuksien ja etnisten ryhmien nimitykset kuten ryssä, hurri, rättipää tai meistä suomalaisista käytetyt tsuhna, poro ja finnjävel.

Kansanedustaja ei tietenkään voi päästellä suustaan mitä tahansa, mutta muuten minusta tuntuu, että jokaiseen  pikku asiaan ei kannattaisi puuttua järeillä aseilla. Se vain herättää uhmaa ja lisää persujen kannatusta.