Hallitus yllätti: ruotsin kielestä on taas tulossa  pakollinen aine ylioppilaskokeeseen. Se johtuu tietenkin siitä, että RKP on ollut mukana hallitusneuvotteluissa. Aikanaan selviää, millä vaatimuksella RKP kiristi  neuvotteluissa tämän lupauksen. Riittikö sen vipuvarsi yksinään vai saiko se tukea esimerkiksi turkulaiselta Li Anderssonilta? Vastenmielistä joka tapauksessa.

Suomessa ei ole pulaa ruotsia osaavista ihmisistä. Meillä on pulaa niistä, jotka osaisivat saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää ja kysyntää olisi esimerkiksi myös kiinan tai arabian kielen taitajista. Mutta ei. Kielten opiskelun rajallisia resursseja tuhlataan taas rantaruotsalaisten pakottamana heidän vähemmistökielensä opiskeluun. Päätös tulee sortamaan varsinkin niitä poikia, joille kielten opiskelu ei maistu ja jotka ovat muutenkin jäämässä alakynteen opintosaavutuksissaan tyttöihin verrattuna.

Päätöksellä on myös vankka symbolinen merkitys. Yhä vain ruotsinkielinen vähemmistö pystyy kävelemään suomenkielisen enemmistön yli. Tämä ei lisää suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä kielivähemmistöjä kohtaan. Median mukaan yhä useammat ruotsinkieliset nuoret muuttavat aikuistuttuaan Ruotsiin, koska kokevat tulevansa Suomessa nurjasti kohdelluiksi äidinkielensä vuoksi. Ikävä kohtelu on tietenkin epäasiallista ja valitettavaa, mutta ruotsinkielisten suosiota ei todellakaan lisätä suomenkielisiä kyykyttämällä.

Koko kansa pakotettiin opiskelemaan ruotsia vasta sitten, kun siitä tuli pakollinen aine peruskouluun. Aikaisemmin ruotsia opiskeltiin vain oppikoulussa, johon vähemmistö lapsista siirtyi neljännen kansakouluvuoden jälkeen. Se että koko kansa ei osannut ruotsia, ei ollut mikään ongelma. En silti poistaisi ruotsia nykykoulun kielivalikoimasta. On  hyvä osata ruotsia edes vähän. On tärkeää, että ruotsin kieli  kytkee meidät Pohjoismaiden joukkoon, vaikka arkipäivän kontakteissa käytettäisiinkin enemmän englantia. Ja voihan sinne Ruotsiin mennä töihinkin tarvitsematta aloittaa aivan ummikkona kuten tehtiin vielä ennen peruskoulua.