Puutarhan vuodenkierrossa ollaan jo vaiheessa, jossa on valmistauduttava kasvien talvehtimiseen. Runkoruusuille se tarkoittaa kaupunkiin muuttamista. Puutarhamökin jätämme talveksi ihan kylmilleen, monestakin syystä. Niinpä kylmänarat, ulkona tarkenemattomat kasvit eivät voi jäädä mökille. Mitään kiirettä ruusujen siirrolla ei olisi ollut, tokihan ne olisivat pärjänneet ulkona pakkasiin saakka. Parvekkeella niiden niiden kuntoa on vain helpompi seurata. Tarkoitus olisi, että ruusut pudottaisivat lehtensä ainakin suurimmaksi osaksi, ennen kuin ne viedään pimeään kylmäkellariin. Siellä ne sitten viettävät muutamia kuukausia. Jollain konstilla ruusut tietävät, milloin on kevät ja pitää ruveta kasvamaan. Pimeässä kasvavat lehdet ovat tietenkin kelmeitä. Siinä vaiheessa ruusut taas nostetaan lasitetulle parvekkelle ja pidetään siellä niin kauan, että säät mahdollistavat niiden siirtämisen ulos. Tarkkana pitää vielä silloinkin olla. Jos luvataan ankaraa hallaa, ruusut suojataan tai nostetaan sisälle.

Päättyneenä kesänä runkoruusut kukkivat todella hienosti. Harmi ettei tullut merkittyä muistiin, kenen valmistamaan multaan ne keväällä mullanvaihdon yhteydessä istutettiin. Ruusuravinetta ne saivat kerran viikossa, ja taivaalta tuli vettä lähes päivittäin, välillä kaatamalla, joten ainakaan kuivuudesta ruusut eivät kärsineet. Myös tuholaisia oli huomattavasti vähemmän kuin hellekesinä. Hävitin esim. kirvat yhden ainoan kerran alkukesästä; muuta ei sillä rintamalla tarvittu.