Vastaan joihinkin minulta IRL kysyttyihin kysymyksiin, kysymyksiin jotka ovat   leijuneet ilmassa, vaikka niitä ei ole kysyttykään ja kysymyksiin, joita olen tehnyt itse itselleni.

Oliko järkevää leikkauttaa 11-vuotiaan koiran polvi?

Oliko järkevää leikkauttaa 11-vuotiaan koiran polvi, sehän kuoli sitten kahden kuukauden kuluttua? Ensinnäkään sitä kristallipalloa ei ollut, josta olisin nähnyt, miten PIlville tulee käymään. Toiseksi: koiran peruskunto tarkistetaan, ennen kuin operaatiota ryhdytään tekemään. Pilvin kunnossa ei havaittu mitään, mikä olisi estänyt leikkauksen. Kovin ihmeellinen tämä tarkastus ei toki ole. Lähinnä siinä tarkistetaan, että sydän toimii normaalisti eikä nukutus ole liian suuri riski. 

Koiran kunnon lisäksi myös rodulla on merkitystä. Havannankoira on pieni, kevyehkö ja useimmiten pitkäikäinen, ja kokemukseni mukaan koirat toipuvat polvileikkauksesta mainiosti.Tuskinpa ryhtyisin leikkauttamaan esim. 11-vuotiaan noutajan polvea, mutta vannomatta paras.

Onko koirillani vakuutus?

Ei. Siinä vaiheessa, kun koiria alkoi olla useampia, kun ne olivat yleensä ottaen terveitä ja vakuutusmaksut sen kuin nousivat, laskin ettei vakuuttaminen ole taloudellisesti kannattavaa, ja sitä mieltä olen yhä. Sitä paitsi vakuutukset eivät edes korvaa yli kymmenvuotiaiden koirien sairauksia, poikkeuksena vakuutusyhtiö X (näin muistelen, mutta mikä?). Omaa rahaa on tänä talvena palanut kiitettävästi koiriin, jotka eivät ole enää hengissä. Joskus vaan käy näin. Ja joopa joo, tärkeämpiäkin rahanreikiä olisi, kuten "kehitysmaiden lapset". 

Miksi pillittää jonkin koiran perään? Aina voi ostaa uuden, ja maailmassa on vakavampiakin ongelmia. 

Koiran kuoleminen on murheellista, ja suren sitä aina. Silti on päivänselvää, ettei sitä kannata ruveta vertaamaan esimerkiksi ihmisen kuolemaan, omaan tai läheisen vakavaan sairauteen tms. Asioilla on tärkeysjärjestyksensä. Uuden koiran voi aina ostaa. Koirat eivät kuitenkaan ole toistensa klooneja, vaikka olisivat samaa rotua ja jopa läheistä sukua keskenään. Jokaisella koiralla on ominaislaatunsa, persoonansa. Tämä persoona ei koiran kuoltua palaa koskaan, oli mahdollinen uusi koira miten erinomainen tahansa.

Eikö syöpää sairastavaa koiraa kannata hoitaa?

Jos nuorehkolla koiralla olisi jokin ennusteeltaan hyvä, leikkauksella poistettava kasvain, leikkauttaisin koiran. Iäkkäiden koirien sisäelinten syöpäkasvaimia  en ryhdy leikkauttamaan. Muut koirien syöpähoidot, vaikka ovatkin viime aikoina ymmärtääkseni kehittyneet, eivät myöskään olisi minun juttuni.

Enkö tajunnut, miten sairas Pilvi on?

En. Pilvi vaikutti viimeiset viikkonsa lähinnä nuulealta, ennen kuin sen kunto heikkeni romahdusmaisesti. Nuuleuskin on joskus syy mennä tutkimuksiin, aivan. Mutta Pilvillä ei esimerkiksi ollut lämpöä, ruokahalu oli erinomainen, se ei ilmentänyt kipua ja sille oli tyypillistä olla juoksuajan jälkeen vaisuhko jne, joten ajattelin, että katsotaan nyt. Jälkeenpäin on tietysti helpompi havaita merkkejä siitä, ettei kaikki ollut kunnossa. Käytännössä asialla ei ole merkitystä; kasvaimet olivat tietenkin pitemmän kehityksen tulos, eivät päiväkohtaisia pläjäyksiä.

Ja niinpä tietenkin: mieltä piinaa ajatus, oliko PIlvillä sittenkin kipuja, joiden olemassaoloa en huomannut.

Mikä viime kadessä aiheutti Pilvin kunnon nopean romahduksen?

Se ei itse asiassa täysin selvinnyt. Kuumetta ei ollut. Veriarvot olivat normaalit lukuun ottamatta lievää tulehdusta osoittavaa arvoa. Tulehdusta ei kuitenkaan ollut esim. kohdussa kuten ensin epäiltiin. Diagnoosiksi tuli lievä gastriitti, johon Pilvi sai antibioottikuurin. Kutakuinkin heti selvisi, ettei kyse ole siitä. Uusissa tutkimuksissa löytyivät kasvaimet. Niitä ei kuitenkaan ollut keuhkoissa eivätkä löydökset oikein selittäneet kaikkia Pilvin moninaisia oireita. Kasvaimet vaginassa, kohdussa ja toisessa munuaisessa riittivät kuitenkin minulle eutanasian syyksi.  

Olin tilanteesta tyrmistynyt enkä jaksanut ajatella juuri mitään. Jälkeenpäin olen harmitellut, etten avauttanut Pilviä. En ole hetkeäkään epäillyt, etteikö eutanasia ollut Pilvin kuntoon nähden oikea ratkaisu. Mutta avaamalla olisi paljastunut koko totuus, luultavasti. Nyt plaraan nettiä ja vertailen eri sairauksien oireita Pilvin oireisiin. Oliko sillä esimerkiksi useampi sairaus päällekkäin? Borrelioosin myohäisoireet? Aivokasvain? Vai mikä?

Miten Luna voi?

Kiitos kysymästä, kohtalaisesti. (Koputan maalaamatonta puuta muistaen kamalan sanonnan: ei kaksi kolmannetta.) Ehkä se on vähän vaisumpi ja hellyydenkipeämpi syliin pyrkijä. Mökillä se juoksee portille vahtihaukkua kailottaen ja  vilkaisee olkansa yli, eikö kukaan muu tule pitämään huolta reviiristä. Häntä laskee vähän, mutta sitten Luna kokoaa itsensä: täällä vartioin nyt minä.