Useimpien meistä ei tarvitse miettiä vastausta otsikon kysymykseen, koska ei ole sitä 45 miljoonaa, ei edes yhtä. Mutta jos olisi, niin omasta puolestani voin sanoa, että en. Itse asiassa minusta on vastenmielistä, että joku ökyrikas maksaa. Se on pelkkää pullistelua. Jos ihmisellä on irtonaista rahaa tuo 45 milliä, sen voisi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Voi toki olla niinkin, että ökyrikas sekä ostaa järjettömän kallista taidetta että harjoittaa hyväntekeväisyyttä, mutta tuo 45 milliä on joka tapauksessa siitä pois. Tällaisista rahamääristä lukiessaan alkaa kannattaa kommunismia, paitsi että kommunistinen eliittikin oli varannut itselleen etuisuuksia, jotka puuttuivat taviksilta. Oma lukunsa on sitten Kiina, joka on olevinaan kommunistinen valtio (vai millä nimellä he järjestelmäänsä kutsuvat) mutta jossa silti on tolkuttoman rikkaita ihmisiä.

Taideteoksien omituisiin sfääreihin nousseet hinnat perustuvat kysynnän ja tarjonnan lakiin ja ilmeisesti myös siihen, että ne ovat olleet hyvä sijoitus varsinkin, jos on älynnyt ostaa sellaisen nuoren taiteilijan teoksia, joka myöhemmin nousee arvoon arvaamattomaan. Mutta rajansa kaikella. Jos Mona Lisa olisi myytävänä, enpä ostaisi sitäkään, vaikka voisin. Kalliit taideteokset toimivat tietenkin erottautumisen välineinä: tähän ei sitten joka iikalla ole varaa, ei edes kaikilla rikkailla. Hulluinta asiassa oin, että monet huippukalliit teokset eivät suinkaan ole esillä edes omistajiensa asunnoissa vaan niitä pidetään kassaholveissa ja muissa turvasäilöissä, lehtitietojen mukaan.