Suomen talous on syöksykierteessä alaspäin. Mitä tekee tasavallan hallitus? Kiistelee esimerkiksi sitä, pitäisikö 10 euron vähennys lapsilisistä kompensoida joillekin veronkevennyksellä. Tai vielä nerokkaampaa: pitäisikö 65 vuotta täyttäneidenkin maksaa kalastusmaksua vai ei. Näillä ratkaisuillahan Suomi pelastuu!

Eläkekattoa sen sijaan ei voi edes harkita, vaikka se on voimassa useissa Euroopan maissa. Miksikö? Päättäjien mielestä siksi, ettei annettuja lupauksia voi pettää. Ikään kuin näin ei koskaan tapahtuisi. Esimerkiksi edellisen laman aikana eläkeläisille säädetttiin ns. taitettu indeksi, joka pienentää eläkkeitä. Silloin luvattiin, että se on väliaikainen. Ei ole ollut; siitä on tullut pysyvä ilmiö.

Johtavat poliitikot ja ammattiyhdistyspamput eivät halua eläkekattoa, koska se kalahtaisi  heidän omaan nilkkaansa. Tulotaso ammattiyhdistyksenkin huipulla huitelee aivan eri sfääreissä kuin meillä rivijäsenillä. Tyhmempi kuvittelisi, että jos töissä ollessaan tienaa paljon, olisi mahdollista säästää eläkepäiville tai ottaa yksityinen eläkevakuutus. Mutta ei. Sitten ollaan vinkuvinaan, miten lapsemme ja lapsenlapsemme joutuvat liemeen eläkkeitä maksaessaan. Heidän taakkaansa ei kuitenkaan voi keventää eläkkeitä pienentämällä eli eläkekatolla. Johan on kumma! Ja sanonpa vielä varmuuden vuoksi, että monen monet joutuvat sinnittelemään tosi pienellä eläkkeellä, josta ei voi mitään nipistää.