Uteliaisuus sai tekemään tämänkin hankinnan: ostin tassutrimmerin. Merkkiä en muista, jos niitä nyt on useampaa merkkiä. Varttitunnin jaksoin sillä räpeltää. Sitten kaivelin kaapista vanhan kunnon Moserin trimmauskoneen, joka on palvellut minua vuodesta -87. Ei ollut aikoinaan ihan halpa, mutta ei kalleinkaan malli. Teriä on pitänyt uusia (vaihtaa tai teroituttaa), mutta muuten laite on toiminut vuosikymmenestä toiseen luotettavasti. Välillä se on ollut kovassakin käytössä, välillä vähemmällä riippuen siitä, millaisia koiria huushollissa on ollut. Onkohan se nyt Saksassa tehty? Mutta ei ainakaan made in China. Tassutrimmeri pärisee epämiellyttävästi, mutta Moser hyrisee hiljaa ja matalalla äänellä. Kuten tiedämme, ennen oli kaikki paremmin;) Se koskee mitä suurimmissa määrin myös erilaisia laitteita, jotka aikoinaan tehtiin kestämään, ei särkymään.

Havaneesien  tassut tarvitsevat trimmerikäsittelyn jälkeen vielä hienosäätöä, joka hoituu näppärästi pienillä sakseilla. Ja se on siinä!

Onneksi tämä leikkikalu, tassutrimmeri, oli tarjouksessa. Harmittaa vähemmän, kun en maksanut liikaa.