FCI on hyväksynyt havannankoirille uuden rotumääritelmän loppuvuodesta 2016. Meillä on toistaiseksi voimassa vuonna 2009 hyväksytty määritelmä, jonka suomenkielinen versio on SKL:n nettisivuilla. Pikaisesti vilkaisten en huomannut, mikä tässä uudessa määritelmässä on eri tavalla kuin edellisessä. Pitäisi varmaan käydä määritelmät läpi sana sanalta. Minulla ei tosin ole vuoden 2009  alkuperäistä, englanninkielistä määritelmää, josta suomalainen versio on kai käännetty. Tai sitten se on suomennettu ranskasta tai molemmista. Englanninkielinen versiokin on käännös: translation Mrs. Peggy Davis, revised by R. Triquet. Ranska taitaa olla FCI:n virallinen kieli?

Eniten uudessa määritelmässä on herättänyt keskustelua rungon pituuden ja säkäkorkeuden suhde, vaikka siinä ei ole tapahtunut muutosta. En muista, oliko siitä mainintaa ensimmäisessä, tosi lyhyessä määritelmässä, mutta sen jälkeen se on mielestäni aina ollut  4:3. Eri asia on sitten rotujärjestön laatima havannankoirien rotumääritelmän tulkinta, jossa esitellyn mittaustavan perusteella ihanteelliset koirat olisivat pitempiä. Tulkinnassa nimenomaan sanotaan, että moneen muuhun rotuun verrattuna havannankoiran rungon pituutta ei mitata rintalastan kärjestä, vaan lavan kärjestä. (Olisi kiinnostavaa tietää, mistä tällainen vaatimus on peräisin. Tuskin tulkinnan kirjoittajien omasta päästä, luulisin.) Varsinainen ongelma ei kuitenkaan ole teksti - lavan kärjellähän voitaisiin tarkoittaa lavan ja olkanivelen yhtymäkohtaa - vaan asiaa havainnolistava kuva.
 
Rotumääritelmän tulkinta on peräisin jo vuodelta 2011. Hassua, ettei kukaan ole kiinnittänyt huomiota edm. virheeseen. Ovathan mittasuhteet todella olennainen rotumääritelmän osio ja rotutyypin määrittäjä. Olen itsekin lukenut tulkinnan  läpi erinäisiä kertoja ja jopa kirjoittanut siitä jutun tähän blogiin (huhtikuu 2012).  Olen toki ihmetellyt erikoista rungon pituuden mittaustapaa, mutta päässä ei ole syttynyt oivallusta, että se on ristiriidassa rotumääritelmän kanssa. Hölmö minä! Monet koirat ovat kuitenkin olleet minun silmääni pitkähköjä, mistä myös olen blogissani näyttelyjuttujen yhteydessä narissut. Omistani sellaisia ovat olleet Ines ja Pilvi. Pituudestaan huolimatta Pilvi sai kaikista näyttelyistään vähintään ERI:n ja valioitui vauhdilla, joten eipä pituus tuomareitakaan häirinnyt.