Simone de Beauvoirin yli tuhatsivuinen järkäle Toinen sukupuoli on alun perin ilmestynyt jo vuonna 1949. Teoksesta on aikaisemmin ilmestynyt suomeksi lyhennetty versio ja nyt lukemani lyhentämätön vuonna 2009. Kuvittelin itse asiassa lukeneeni Beauvoirin teoksen, mutta enpä ollutkaan. Sen keskeinen sisältö on tullut tutuksi varmaan sen vuoksi, että teosta on siteerattu niin runsaasti. No, joka tapauksessa poistin tämän aukon sivistyksestä kahlaamalla läpi Toisen sukupuolen.

Beauvoir ei totisesti jätä kiveäkään kääntämättä selvittäessään, miksi naisesta on tullut toinen sukupuoli normina pidetyn miehen rinnalle. Hän käy läpi historiallisen kehityksen keräilijäyhteisöistä maanviljelijöihin, Egyptin, Kreikan ja Rooman kautta feodaaliajan Eurooppaan ja siitä nykyaikaan. Hän selvittää biologien, psykoanalyytikkojen, kirkkoisien, filosofien ja yhteiskuntatieteilijöiden  käsityksiä naisista ja naiseudesta. Hän esittelee myös myyttien naiskuvaa. Teoksen toisessa osassa Beauvoir käsitttelee laajasti naisen arkista elämää.

Teosta lukiessa päällimmäinen tunne on kiitollisuus! Naisen asema on totisesti muuttunut Beauvoirin ajoista. Ehkä naiset yhä törmäävät lasikattoon; ehkä pörssiyhtiöiden hallintoneuvostoissa on liian vähän naisia, mutta silti. Naisen asemaa ovat ratkaisevasti muuttaneet koulutus, oma ammatti ja tulot, luotettavat ehkäisymenetelmät ja laillinen abortti sekä avarakatseisempi asenneilmasto - siis Suomen kaltaisissa länsimaisissa hyvinvointivaltioissa. Suurin osa naisista saattoi Beauvoirin mukaan vain haaveilla (jos haaveili!) näistä asioista viime vuosisadan alkupuolellla, eikähän esimerkiksi e-pilleriä ollut olemassakaan, mutta haaveeksi ne jäävät nykyäänkin miljoonille naisille.

Voin kuvitella - tai sitten en - millainen pommi Beauvorin teos on ollut ilmestyessään. Nykylukijan tajuntaa se ei räjäytä, mutta saa ihailemaan kirjoittajansa lahjakkuutta, paneutumista ja rohkeutta.