Nyt taitaa olla meneillään jo neljäs pakkasviikko, siis ilman ainoatakaan suojasään päivää. Mikä parasta,  aurinkokin on paistanut. Havupuut ovat lumisia, lehtipuut kuurassa. On huikean kaunista. Upeita auringonousuja, hienoja auringonlaskuja, jolloin taivas tummenee vähitellen illansuun punaisista sävyistä ja iltapäivän  sinisestä hetkestä yönsiniseksi. Katulamppujen valaisema  puisto on kuin satumaa. 

Kaupungissa lumipeite on harvoin pitkään puhtaanvalkoinen - tai siltä vaikuttava. Nyt on ollut. Se johtuu tietenkin siitä, että ei ole ollut suojasäitä ja siitä, että on satanut lunta, milloin runsaasti, milloin muutaman sentin, mikä kuitenkin riittää kirkastamaan maiseman. Kaupunkikin on järkevöittänyt hiekoittamista. Hiekoitussepeliä ei enää levitetä kaduille ja kulkuväylille vain sen vuoksi, että on talvi, mutta ei  liukasta. Pulkanvetäjät, koiranulkoiluttajat ja sitkeät talvipyöräilijät kiittävät, kun "tappajasepeliä" ei ole heidän riesanaan. Ajoradoiltakaan ei juuri leviä nastojen jauhamaa hiekkapölyä, koska niitäkin hiekoitetaan maltillisesti, vain jotain ylämäkiä ja sen semmoisia.

Ensi viikon lopulle on sitten  luvassa suojasäätä. Mutta sitä ennen: nautitaan!