Ennemmin tai myöhemmin edessämme on Nato-ratkaisun jälkipyykki. Jos päätös osoittautuu ongelmalliseksi, jotkut ihmiset tulevat toteamaan: mitäs minä sanoin. Se on aivan asiallista, jos he todella ovat sanoneet sen, mitä väittävät sanoneensa. Ikävämmässä vaihtoehdossa viesti on,  ettei heitä kuunneltu tai etteivät he syystä tai toisesta uskaltaneet kertoa mielipidettään. Se olisi erittäin valitettavaa.

Niinpä toivoisinkin päätöksentekijöiltä selkärankaa ja selkeää viestintää, Natoon vai ei, perusteluineen. Nyt ei ole aika pitää päätä pensaassa tai huolehtia ennen kaikkea omasta tulevaisuudesta politiikan parissa. Arvostan esimerkiksi mielipiteensä kertonutta  Anna Kontulaa, vaikka en olekaan hänen kanssaan samaa mieltä ja hämmästelin joitakin hänen perusteluistaan. Mutta mielipiteen kertomisen aika on NYT. Jälkiviisaita me kaikki osaamme olla.