HS julkaisi jutun, jossa kerrottiin, miten citykani pyydystettiin loukulla, valmistettiin ruoaksi ja syötiin. Juttua on seurannut vastalauseiden ryöppy (?), ja muutamia niistä on myös julkaistu HS:n yleisönosastossa.

Ymmärrän ja en. Perusteluina on ollut, että kaneja ei saa metsästää eikä syödä, koska kani on yleinen lemmikki. Juttu niiden syömisestä loukkaa lemmikkikanien omistajien tunteita. Joopas joo. Mitähän lehdessä voitaisiin julkaista, jos mikään ei saisi loukata kenenkään tunteita. 

Kasvissyöjät ovat ainoa johdonmukaisesti ajatteleva ja käyttäytyvä ryhmä, kun on kyse eläinten syömisestä: eläinten syöminen ei ole hyväksyttävää ja piste. Jos kuitenkin ylipäänsä hyväksytään eläinten syöminen, on periaatteessa sama, mitä eläimiä syödään. Kanien, koirien ja kissojen syöminen ei ole sen epäeettisempää kuin nautojen ja sikojen syöminen. Kun nauta ja sika ilmestyvät jauhelihana ja makkarana markettiin ja omaan ruokapöytään, on helppo unohtaa, että ne ovat samanlaisia pitkälle kehittyneitä nisäkkäitä lajityypillisine tarpeineen kuin lemmikkikoirat ja -kissat. Kuluttaja ei myöskään joudu näkemään, miten eläin pääsee hengestään, saati että joutuisi sen itse tappamaan.

Eri asia sitten on, miten eläimiä kohdellaan ennen kuin ne päätyvät ravinnoksi ja miten ne lopetetaan. Kiinassa ravinnoksi kasvatettavien ja kuljetettavien koirien kärsimyksillä ei dokumenttien valossa ole mitään rajaa. Vietnamilaisella eläintorilla kuvatussa dokumentissa laitettiin elävä kissa kiehuvaan veteen ja nyljettiin nahka pois kissalta, joka yhä hengitti. Tällaista eläinten kohtelua ei tietenkään voi hyväksyä; se on käsittämättömän julmaa ja oksettavaa. Länsimaisella lihan tehotuotannolla, eläinten kuljetuksella ja -kaupalla on myös omat pimeät puolensa.

En toki itse söisi normaalioloissa koiria tai kissoja, oli niiden liha tuotettu miten eeettisesti tahansa. En myöskään hyväksy häkkikanaloita enkä lihan tehotuotantoa, eikä lehmiäkään olisi satoja samassa tuotantoyksikössä, jos minä saisin päättää. Olen aina ostanut vapaan kanan munia tai luomumunia. Ostan luomulihaa, jos sitä on tarjolla, mutta syön myös makkaraa ja tavallista marketin lihaa, jonka tuotanto-olosuhteista minulla ei ole mitään käsitystä.

Kotieläimiin verrattuna villit eläimet, siis myös kanit, elävät onnekseen normaalia lajityypillistä elämää. Siihen kuuluu, että saaliseläin voi joutua saaliiksi, oli saalistaja sitten kettu tai susi tai ihminen.