Tarkoitus oli tänä iltana ottaa yhteyttä pariin uroksen omistajaan mahdollisen astutuksen tiimoilta ja jatkaa täällä juttua koiraharrastuksen muutoksista. Sitä ennen tuli valitettavasti vilkaistua erästä keskustelupalstaa. Ja mitä sieltä pistikään silmään, taas kerran: kaksi hirveää eläinrääkkäystapausta. Toisessa, nyt jo oikeudessa olleessa jutussa mies oli roikottanut amerikanbulldogiaan viiden tunnin ajan parvekkeen kaiteessa, takajalat sentään lattiaa hipoen. Koiraparan kaulassa oli kidutuksesta selvät jäljet. Vielä kammottavampi tyyppi oli heittänyt kaksi irlanninsetteriä kolmannen kerroksen parvekkeelta.

Nämä ovat oksettavia ja puistattavia tapauksia. Koirien kasvattajalle ne ovat vertahyytäviä muistutuksia ihmisten julmuudesta ja antavat syyn miettiä, olisiko parempi jättää narttu astuttamatta. Se ainakin olisi ainoa pomminvarma keino välttyä siltä, että oma kasvatti osuu hirviön käsiin. Ostajanhan voi aina yrittää valita tarkasti, ja vielä tarkemmin, aivan. Se ei valitettavasti takaa mitään. Se hirviö voi olla herttaisen tytön uusi poikaystävä. Tai sitten mukava perhe joutuu luopumaan koirasta, joka siirtyy parin bulvaanin kautta suoltamaan "suloisia sydämenvaltaajia" .

Sydän on niin raskas, että lopetan tällä kertaa tähän. Ehkä piristyn, kun lähden koiruuksien kanssa lenkille. Ulkona tosin on pimeää, märkää ja kylmää...