Yritin ennakkorummutuksen "innostamana" ja jonkinlaisesta velvollisuudentunnosta katsoa Tauno tukevan sodan. Ei kolahtanut! Näitä toisesta maailmansodasta kertovia teoksia - kirjoja ja elokuvia - on niin paljon, että kaikki olennainen on jo kerrottu ja kuvattu. Uutta tietoahan fiktion ei tarvitsisikaan sisältää. Jokin uusi näkökulma tai koskettava lähestymistapa riittäisi. Mutta löytyykö niitä enää? Epäilen. Sen sijaan tutkimuksen ja tietokirjallisuuden puolella lienee vielä odotettavissa kiinnostavia avauksia. Uuden tutkijasukupolven tulkinnat saattavat olla erilaisia kuin aikaisempien, ja uutta tietokin voi tulla esiin arkistojen kätköistä. Äkkisiltään tulee mieleen esimerkiksi rintamamiesten itse ottamat valokuvat, joita on ollut esillä lehdissä. Virallinen sotavalokuvaushan on ihan eri asia.

Sen sijaan posttraumaattisesta stressistä sodan kokeneiden näkökulmasta kertonut tv-ohjelma oli mielenkiintoinen. Ohjelman amerikkalaiset miehet olivat palvelleet Irakissa ja Afganistanissa. Itse ajattelin näitä Suomen sodissa taistelleita miehiä ja heidän perheitään. Ei ihme, että sodan pitkä varjo on ulottunut meidän päiviimme saakka.