maanantai, 15. tammikuu 2018

Norja aikoo kieltää turkistarhauksen

Norja aikoo kieltää turkistarhauksen, kerrottiin uutisissa. Norjasta on tulossa eläinsuojelun mallimaa: piiskan käyttö raveissa on kielletty; parsinavetoista käsittäkseni luovutaan siirtymäajan jälkeen. 

Hienoa. Turkiseläinten asema on toki lohduton, eivätkä ihmiset tarvitse turkiksia mihinkään. Mutta mutta. Jos Suomi ja Norja ja vastaavat eläimiin kohtalaisen vastuuntuntoisesti suhtautuvat maat kieltävät turkistarhauksen, tuotanto lisääntyy esimerkiksi Kiinassa. Aasiassa eläinten kohtelu on usein pöyristyttävää. Tuotannon keskittyminen sinne ei ole ole turkiseläinten etu. Ainoa kunnon vaihtoehto olisi kieltää turkistarhaus maailmanlaajuisesti. Onko tämä realistinen toive? Pahoin pelkään, että ei ole. Ylen vaikeaa on ollut esimerkiksi saada uhanalaisten villieläinten kauppa loppumaan, vaikka asiasta on väännetty vuosikymmenet. 

maanantai, 15. tammikuu 2018

Kone toimii vaikka emolevy on sökönä...

Kuten edellisen juttuni lopussa kerroin, hain Data Groupista pois läppärini, joka oli siellä korjattavana. Emolevy on kuulemma sökönä, joten laitetta ei voi korjata, minulle sanottiin. Päätin  kuitenkin vielä kokeilla, eikö läppäri todellakaan toimi. Se on välillä toiminut, välillä ei. Juu. Kirjoitan tätä läppärillä. Hyvin pelittää, vaikka emolevyn piti olla sökönä, niin ainakin ymmärsin. Pitänee tehdä uusi reissun tietokonefirmaan.

maanantai, 15. tammikuu 2018

Valoa!

Joulukuussa täällä paistoi aurinko 10 minuutin ajan, siis MINUUTIN. Takana oli jo pimeä marraskuu ja ankea lokakuu. Pilviverhon paksuus teki joulukuusta tavallistakin hämärämmän. Viime viikolla oli lopulta yksi kokonaan aurinkoinen päivä ja toinen puoliaurinkoinen. Silmiä häikäisi. Sitten palattiinkin ruotuun: seuraava päivä ei ollut ainoastaan pilvinen mutta myös sumuinen, vaikka oli pakkasta. Taattua pimeyttä. Valon puute alkaa väsyttää ja ärsyttää. Sisällä auttaa kirkasvalolamppu, mutta sitäpä ei voi ottaa kainaloon ulos mennessään.  En ihmettele, että ihmiset haluavat matkustaa lämpöön ja valoon. 

Lunta puolestaan on satanut suunnilleen yhtä paljon kuin tavallisesti koko talvena. Pari kolme suojasään päivää ovat painaneet hankea kasaan, mutta loppuviikosta satanee taas. Just.

Kirjoitan tätä juttua tabletilla, jollaisen sorruin ostamaan. En tykkää pidemmän tekstin kirjoittamisesta kosketusnäytöllä, mutta minkäs teet, kun läppäri on korjattavana eikä ole varmaa, tuleeko se kuntoon. Sekä läppärissä että puhelimessa (Nokia 930) on käyttöjärjestelmänä Windows, joten olen joutunut totutteleaan Androidiin. Android oli yksi niistä syistä, joilla perustelin itselleni että tarvitsen vielä tabletin entisten rakkineiden lisäksi. Windowsin kanssa törmää silloin tällöin siihen, ettei jotain sovellusta tms. ole saatavana Windowsille. Tällainen on esim. Hesarin ilmainen kirja. Epistä. Läppäri on vain kolmisen vuotta vanha. Romu mikä romu, kuten kodinkoneet nykyisin pakkaavat olemaan. 

P.S. klo 13.23 Data Groupissa selvisi, ettei läppäriä voi korjata ja että se onkin jo viisi vuotta vanha päinvastoin kuin muistin. Viisi vuottahan on jo huima ikä tietokoneelle, joten ei kun roskiin... Onneksi kuvat ovat tallessa; niiden katoamista bittiavaruuteen pelkään eniten.

keskiviikko, 3. tammikuu 2018

Luonnos uudeksi eläinsuojelulaiksi pettymys

Ennen joulua julkistettiin vihdoin vuosikausia vatvottu ehdotus uudeksi eläinsuojelulaiksi. Pikaisesti silmäiltynä muutokset ovat vähäisiä, ellen sanoisi kosmeettisia. Kauniita periaatteita kyllä listataan, esimerkkinä eläinten oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Realistisesti kuitenkin  todetaan, ettei sen salliminen kaikilta osin ole aina mahdollista. Vaikkapa eläinten lisääntymistä on pakko rajoittaa. Tämä selvä. Murheellista sen sijaan on, etteivät tuotantoeläinten oikeudet lajityypilliseen käyttätymiseen juuri kohene. Edes liikkumista ei tarvitse mahdollistaa, vaan parsinavetat olisivat jatkossakin sallittuja. Luin jostain, että Norjassa ne kielletään 30 vuoden siirtymäajalla. Miksi niiden kieltäminen on Norjassa mahdollista mutta Suomessa ei?

Ehdotusta uudeksi eläinsuojelulaiksi saa käydä kommentoimassa (mmm.fi). Tuskin se mitään auttaa, mutta tämä mahdollisuus on toki käytettävä hyväksi. Ostopäätöksillä vaikuttaminen jäänee kuitenkin ainoaksi vaihtoehdoksi vaikuttaa eläinten oloihin. Pisara meressä? Niinpä, mutta pisaroistahan merikin koostuu. Vegaaniksi en halua ryhtyä. Syön nautaa ja sikaa varsin vähän, broileria enemmän, täysin tietoisena siitä, ettei broilerin lyhyt elämä ole järin lajityypillinen. Näistä voisin luopua, mutta maitotuotteista en. Maitoa en kylläkään juo, mutta piimä, jogurtti, rahka ja viili ovat lemppareitani, juustoista puhumattakaan. Pitänee tutkia, mitä näistä on saatavilla luomuna.

Kananmunapakkauksissa on jo pitkään ollut merkintä tuotantotavasta. Ehkä saman systeemin voisi laajentaa esimerkiksi maitotuotteisiin: vapaan lehmän maitoa; laiduntavan lehmän maitoa; pihattolehmän maitoa; valmistettu vapaan lehmän maidosta jne. Hinta voisi olla bulkkituotteita kalliimpi. Olisiko tämä luomua "kevyempi" ratkaisu? (Tiedän, että pihattonavetoissakin on ongelmansa.) 

Mutta käyttäkääpä oikeutta kommentoida lakia!

 

 

 

 

maanantai, 1. tammikuu 2018

Jälkijättöinen Finlandia-rankkaus

Sain vihdoin luettua kaikki Finlandia-ehdokkaina olleet kirjat, joten laitan ne näin jälkijunassa mieleiseeni järjestykseen:

1. O (valloittavin)

2. Jääkansi (mieleenpainuvin)

3. Valas nimeltä Goliat (tyylikkäin)

4. Jatkosota-extra (rasittavin)

5. Autarktis (tylsin)

0. Niemi (hauskin mutta diskataan, koska ei ole romaani)