torstai, 26. maaliskuu 2020

Milloin hengityssuojaimet käyttöön?

Kävin aamulla ennen yhdeksää kaupassa. Teen kauppareissun kerran viikossa ja ostan sapuskat paitsi itselle, myös yhdelle yli kahdeksankymppiselle. Olen itsekin ikään kuin lievästi riskiryhmäläinen, mutta toistaiseksi olen siis arvellut, että kauppareissuni ovat asiallisia. Kaikki ikääntyneet naapurini, jotka vielä liikkuvat omin jaloin, käyvät kaupassa, monet jopa päivittäin. Periaatteessa ymmärrän, ettei ilman autoa voi kerralla ostaa kovin paljon. Kaikilla ei sitä paitsi ole ketään, joka kävisi heidän puolestaan kaupassa. Sukulaiset asuvat kaukana,  ulkomaillakin. Ikäihmisten tukiverkkona ovakin  enimmäkseen toiset ikääntyneet. 

Kauppojen kotiinkuljetuspalvelut ovat ruuhkautuneet. Katsoin eilen Prisman tilannetta. Muistankohan oikein, että siellä kehotettiin varautumaan jopa viikon odotukseen, ennen kuin tilaukset tuodaan? Joka tapauksessa monetkaan ikäihmiset eivät osaa käyttää näitä palveluja. Jos jotain vapaaehtoisten auttamisrinkejä on olemassa, tieto niistä ei helposti saavuta vanhuksia, jotka eivät käytä nettiä ja joille ei välttämättä tule edes sanomalehteä. 

Ihmiset hamstrasivat hengityssuojaimia. Mietin kaupassa ollessani, milloinka he aikovat niitä käyttää. Näin suojaimen vain  yhdellä ihmisellä. Kaupassa oli pääasiassa vanhempia ihmisiä mutta myös nuoria miehiä työhaalareissa. Nämä kaksi ryhmää eivät kyllä sovi yhteen. Olisiko aika ruveta käyttämään niitä suojaimia, vai ovatko ne olemassa pahanpäivän varalle? Miten paha tilanteen sitten  pitää olla, ennen kuin ihmiset alkavat käyttää suojaimia kaupassa?

tiistai, 24. maaliskuu 2020

Koiran pesu - parasta koronaterapiaa

Pesin eilen havannankoira Rositan. Operaatioon kuului siis pesu, föönaus, viimeistely kampaamalla, tassukarvojen lyhennys ja kynsien leikkuu. Kun projekti alkoi olla finaalissa, huomasin, että en ollut sen aikana kertaakaan ajatellut koronavirusta. Ihanaa! Nyt on tarjolla kuraa ja katupölyä, joten jopa minä pesen koiran useammin kuin yleensä.

Koiran kanssa lenkkeilykin on rentouttavaa, mutta lenkillä joutuu kuitenkin kohtaamaan koronan. Riskiryhmäläinen tuttava pysähtyy juttelemaan. Seisookohan se nyt tarpeeksi kaukana? Isä kahden lapsensa kanssa haluaa käyttää koko puistokäytävän leveyden, vaikka toinen lapsista yskii. Mulkaisenko kiukkuisesti? En, mutta käännyn puoliksi selin mukamas katsomaan, mitä Rosita puuhaa. Hysteeristä? Niinpä alkaa olla. Sen vuoksi sielu lepää koiran pesemisen kaltaisessa simppelissä hommassa, joka on selkäytimessä, ei voi epäonnistua, on vaaraton ja työn tuloksen näkee heti: koira on puhdas ja sievä, tuoksuu hyvältä ja saa hauskan  juoksuhepulin päästessään pois trimmauspöydältä. Ja sitten se vaatii palkkion ja saa sen. 

Mökilläkin kävin pistäytymässä ja fiilistelemässä. Sehän on vain 6 - 7 kilometrin päässä kotoa, joten en matkustellut levittämässä koronavirusta muihin maisemiin. Tuntuisi kyllä omituiselta, jos jokin ulkonaliikkumiskielto estäisi menemästä mökille ja upottamasta kädet multaan, ei toki vielä tässä kuussa eikä ehkä seuraavassa, paitsi taimiruukkuihin, mutta kuitenkin. Puutarhanhoitokin olisi balsamia stressaantuneelle mielelle, mutta pääseekö sitä tänä keväänä tekemään, nyyh. Taloyhtiön putkiremontin pitäisi alkaa huhtikuun alussa, mikä myös kiristää pinnaa ihan tarpeeksi. Onneksi omistan koiran. Se on autuaan tietämätön ihmisten huolista ja lohduttaa pelkällä olemassaolollaan.

tiistai, 17. maaliskuu 2020

Tottelemattomat vanhukset ottavat riskin

Yli seitsemänkymppisten pitäisi pysytellä pääasiassa kotosalla. Asiasta on tosin viestitty sekavasti. Välillä se on suositus tai kehotus, välillä määräys. Ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut, etteivät kaikki ikäihmiset ota asiaa tosissaan. Eräässäkin nettikeskustelussa ruikutettiin, että kyse on ikärasismista. Voi pyhä jysäys! Jouduin itsekin eilen sanaharkkaan erään kasikymppisen  kanssa, joka oli sitä mieltä, että tottahan hän kaupassa käy jatkossakin. Kyse on ihmisestä, joka kyllä saa apua; hänen ei ole pakko käydä kaupassa itse. Rähisin, että ottaako hän lainkaan huomioon, miten massiivisiin ponnistuksiin yhteiskunta on ryhtynyt meidän erilaisiin riskiryhmiin kuuluvien  suojelemiseksi, että olisiko hänellä velvollisuus auttaa omalta osaltaan yhteiskuntaa selviämään tästä ruljanssista, häh? Luulen, etä asia meni perille.

Kokonaan toinen juttu ovat ne ikäihmiset, joilla EI OLE ketään omaista tai tuttavaa, joka pitäisi heistä huolta mutta jotka eivät myöskään ole minkään kotipalvelun tms. asiakkaita. Tähän ongelmaan on suhtauduttu liian kevyesti. Esimerkiksi A-studiossa joku asiantuntija selosti, miten viime kädessä pitää ottaa yhteyttä kuntaan, jos muuten ei saa ruokaa. Just. Sinne ruuhkautuneisiin puhelimiinko vanhus soittaa? Tuut-tuut-tuut.Täysin epärealistinen kuvio kenties pieniä maalaiskuntia lukuun ottamatta. Joissakin kaupoissa on  vanhusten ongelmaan keksitty jonkinlainen ratkaisu: aamun varhaisin tunti esimerkiksi 6 - 7 on omistettu vanhuksille. Muiden asiakkaiden toivotaan pysyvän silloin poissa. Ei ehkä täydellinen ratkaisu, mutta parempi kuin ei mitään.

maanantai, 16. maaliskuu 2020

Yskivä lapsi kaupassa

En lähtenyt Prismaan viikonloppuna. Arvelin, että siellä on ruuhkaa,  niin kuin kuulemma olikin. Sen sijaan kävin Prismassa tänään. Aamupäivällä siellä oli varsin rauhallista. Enimmäkseen asiakkaat olivat meitä ikääntyneitä, kuinkas muuten. Työikäiset ovat vielä toistaiseksi töissä. Ja sitten oli isä noin 10 - 12-vuotiaan poikansa kanssa. Poika yski. Sillä lailla! Jos lapsi ei ole koulussa, mitä ihmettä hän tekee marketissa? Yli kymmenvuotias voi jo olla sen aikaa yksin  kotona, kun isä käy kaupassa. Teki mieli sanoa iskälle muutama valikoitu sana, mutta sain sentään pidettyä suuni kiinni. Yritin ajatella, että jospa lapsen mukana ololle on jokin järkevä, pakottava syy.

Yskivällä lapsella ei tietenkään välttämättä ole koronavirusta. Tällä hetkellä lienee todennäköisempää, ettei kyse ole koronasta kuin että olisi. Siitä huolimatta on vastuutonta tuoda lapsi hypermarketin kaltaiseen paikkaan.

Lopuksi vihje: käytin kauppareissulla ns. kosketusnäyttöhanskoja. Ne olivat siis koko ajan kädessä ja toimivat hyvin. Hevi-osaston muovipussitkin aukeavat kosketusnäyttöhanskat kädessä helpommin kuin paljain käsin. Riisun nämä hanskat kädestä autossa ja laitan tilalle tavalliset. Kosketusnäyttöhanskat odottavat autossa seuraavaa kauppareissua. Voipi olla hätävarjelun liioittelua, mutta teen sen silti. En niinkään pelkää omaa sairastumistani vaan jännitän iäkkäiden sukulaisten vuoksi. Viime talvena onnistuin tartuttamaan pariin senioriin, ikä yli 80 vee, kausi-influenssan. He sattuivat vierailemaan luonani, kun minulla oli vähäistä lentsun alkua. Sittemmin minulla oli kuumetta enimmillään 39,4. Kyse oli A-influenssasta (tutkittiin), vaikka meidät kaikki oli rokotettu sitä vastaan.

sunnuntai, 15. maaliskuu 2020

Kuka tartuttaa kenet?

Tämän päivän Hesarissa kirjoittaa kaupan kassa flunssaisten asiakkaiden käytöksestä: asiakkaat eivät ymmärrä tai välitä siitä, että kassalla tarpeettomasti jutellessaan ja pärskiessään he saattavat tartuttaa kassahenkilön, joka tapaa työvuoronsa aikana esim. 500 asiakasta. Aivan. Asiakkaiden pitäisi toki ottaa huomioon kassahenkilön tilanne. Mutta mutta. Viime viikolla onnistuin kahteenkin kertaan osumaan kassalle, jossa työskenteli flunssainen ihminen. Toinen oli ison marketin kassa, toinen lähikaupan. Varsinkin tämä ison kaupan kassa yski ja niiskutti, niisti sitten nenänsä ja päinvastoin kuin oletin, käytti samaa paperinenäliinaa kohta uudestaan. Sitten vaan käsi kiinni seuraavaan ostokseen. En jähmettynyt kauhusta, koska olin lukenut, ettei koronainfektioon yleensä liity nuhaa, mutta en kyllä halua saada flunssaa tai tavallista influenssaakaan kaupan kassalta.

Jos kaupan kassa saa tartunnan joltain asiakkaaltaan, se on hänen kannaltaan valitettavaa, mutta kyse on silti vain yhdestä henkilöstä. Mutta jos kassa tartuttaa osankaan niistä 500 työpäivän aikana kohtaamastaan asiakkaasta, on kyse eri mittaluokan ongelmasta. Ymmärrän, ettei töistä ole helppo jäädä pois. Kaupan pitää kuitenkin ohjeistaa, miten työntekijöiden pitää toimia, jos he eivät ole terveitä. Vähintään on käytettävä samaa paperinenäliinaa vain kerran.

Lisäys 17.3. Tänään luin netistä, että aikaisemmat väitteet, ettei koronaan liittyisi nuhaa, eivät pidäkään paikkaansa. Jokin tutkimuslaitos oli selvitellyt asiaa ja tullut edm. tulokseen. Siis nuhakin voi olla koronan oire.